”Tikusta asiaa” osa 2 – Tikku tulen sytyttäjänä ”aikojen alussa”

450px-Neandertaler_reconst by Stefan Scheer p
Neandertaler reconst by Stefan Scheer

Puutikku ei ole mikään vähäpätöinen turhake ihmiselle, eikä ihmiskunnalle. Olipa se pieni sormien välissä pidettävä tikku, kämmenellä puristettava isompi seiväs tai oksa, on se liittynyt ihmisen kehityshistoriaan läheisesti alusta saakka, eli noin 2 miljoonaa vuotta. Puutikku oli oiva apuväline alkuvanhemmillemme maukkaan madon tonkimiseen maan onkalosta, puun kolosta tai kasvien juurten kaivamiseen. Ihmisten levittäytyessä alkukodistaan muualle maapallolle, puutikku ja -seiväs olivat edelleen heidän jokapäiväisessä elämässään tärkeässä asemassa. Eikä ilman niiden apua pärjätä nykypäivänäkään.

800px-Rhodesian_Men
Tekijä: Amédée Forestier (1845 – 1930) [Public domain], lähde: Wikimedia Commons
Käyn läpi ”Tikusta asiaa” – jutuissani, puutikun käyttökohteita eri aikakausilla ihmisen elämään liittyen. ”Puutikku” on ollut ihmiselle tärkeä apuväline ja käyttömateriaali muun muassa:

Tulen sytytyttämisessä ”aikojen alussa”

Milloin ihminen on osannut sytyttää tulen itse? Varma todiste Homo sapiens Neaderthalilaisesta tulen sytyttäjänä ja hallitsijana on ajalta noin 250 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Antropologit, eli ihmishistorian tutkijat, ovat samaa mieltä siitä, että 1,8 miljoonaa vuotta ennen ajanlaskun alkua Homo erectuksen aivot kasvoivat, hampaat pienenivät ja lisäksi naisen ja miehen ruumiinrakenne lähestyivät toisiaan. He ovat myös samaa mieltä siitä, että ihmisen ruokavalio sai sen aikaan.

Tutkijoiden kesken on kiistaa kumpi ”dieetti”, eli siirtyminen syömään lihaa vai siirtyminen syömään kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä ja keitettyjä juurten mukuloita, oli syynä muutokseen. Osa tutkijoista sanoo, että kasvikset ja niiden mukulat oli keitettävä tulella, jotta niitä voitiin syödä. Toiset eivät usko, koska tulen hallitusta käytöstä ei ole todisteita. Voidaan kuitenkin olettaa, että tulen sytyttäminen ja hallittu käyttö liittyy kuitenkin oleellisesti ihmisen kehitykseen tuona aikana, koska ruoan syötävyys, oli se sitten lihaa tai kasviksia tai molempia, paranee oleellisesti, kun ne saadaan kypsennettyä tulen avulla. Tästä seurasi muun muassa se, että ruoan riittävyys ja saatavuus helpottuivat. Tämä loi edellytykset ihmisen rakenteellisille muutoksille.

Ei savua ilman tulta
Tulen sytyttäjät, Mützel, [Public domain], lähde: Wikimedia Commons
On innostavaa kuvitella, että ihminen olisi osannut sytyttää tulen jo 1,8 miljoonaa vuotta sitten. Todisteita ei ainakaan vielä ole, eikä ilmeisesti kovin helposti löydykään, koska puu ei säily kuten kivi tai muut kovat mineraalit.

Sytyttipä ihminen tulen itse ensimmäisen kerran tulen 1,8 miljoonaa vuotta tai 250 000 tuhatta vuotta sitten, hän on sytyttänyt sen hinkkaamalla tai pyörittämällä puutikkua toiseen isompaan puuhun. Se saatiin syttymään kitkan ja sytykkeen avulla.  Varhaiset esivanhempamme hinkkasivat kahta puukeppiä toisiaan vasten. Kun sytyttäjä oli aikansa hinkannut, puun kolosta irtosi sytykkeeseen tulikuumia hiilloskipinöitä ja puhaltelemalla kytevään sytykkeeseen ja hiillokseen hän sai tulen syttymään. Sytykkeenä käytettiin ympäriltä helposti saatavaa kuivaa ja herkästi syttyvää ainetta, kuten kuivaa ruohoa.

Tulensytyttämistavat kehittyivät ihmisen asuttamilla maapallon alueilla hiukan erilaisiksi. Näitä tapoja on käytetty aina nykypäiviin asti muun muassa primitiivisten heimojen keskuudessa. Nykyään tuliporaa, eli puutikkusytytintä, osaa käyttää ainakin osa valveutuneimmista erämiehistä, -vaeltajista ja muista luontoharrastajista. Se on hyvä taito, varsinkin silloin kun ”tulitikut kastuu” tai niitä ei ole ollenkaan.

Sytyttäja 1
1. Tulen sytytys hinkkaamalla tikkua isompaa puuta vasten Kuva:Martin Frobenius [CC-BY-4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0)%5D, Lähde: Wikimedia Commons
Sytyttäja 2
2. Puutikkua pyöritetään käsin puukolossa Kuva: Martin Frobenius [CC-BY-4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0)%5D, Lähde: Wikimedia Commons
Sytyttäja 3
3. Puutikkua pyöritetään aputikun avulla puukolossa Kuva: Martin Frobenius [CC-BY-4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0)%5D, Lähde: Wikimedia Commons
Sytyttäja 4
4. Parityöskentely tulen sytytyksessä, narua tai nahkanyöriä hyväksi käyttäen Kuva: Martin Frobenius [CC-BY-4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0)%5D, Lähde: Wikimedia Commons
sytytysvalineita 3
5. Tulensytytysvälineitä Kuva: Hough, W. [CC-BY-4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0)%5D, lähde: Wikimedia Commons
sytytysvalineita 2
6. Tulensytytysvälineitä Hough, W. [CC-BY-4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0)%5D, lähde: Wikimedia Commons
sytytysvalineita
7. Tulensytytysvälineitä Hough, W. [CC-BY-4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0)%5D, lähde: Wikimedia Commons
Hallittu tulenkäyttö mahdollisti asumisen kylmemmillä seuduilla ja sitä myöten ihmisen levittäytymisen muualle Afrikasta. Muun muassa ihmisen kulttuurievoluutio, kollektiivinen äly, sosiaalisuus, kieli sekä yhteinen ”ylemmän” palvonta saivat mahdollisuuden kehittyä.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että ihminen ei olisi lähtenyt lämpimästä Afrikasta ja kehittynyt tällaiseksi kuin se nyt on, puhumattakaan ympärillä olevasta maailmasta, jos ymmärrystä sytyttää tulta puutikkua ja puukappaletta hyväksikäyttäen ei olisi ollut.

Tästä linkistä, ” http://t.co/pTKDJwEDNJ ”, pääset seuraamaan Ilkka Seikun YouTube -videota, jossa hän näyttää käytännössä, miten ”tuliporalla” saadaan sytytettyä tulet.

Lähteet: http://cogweb.ucla.edu/Abstracts/Pennisi_99.html, Did Cooked Tubers Spur the Evolution of Big Brains? Elizabeth Pennisi, Science, Volume 283, Number 5410 Issue of 26 Mar 1999, pp. 2004 2005

© Jari J Tuomisto

Advertisements
”Tikusta asiaa” osa 2 – Tikku tulen sytyttäjänä ”aikojen alussa”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s