Jäämeren kiertoajelu osa 1 – kohti Sevettiä

270px-Inari by Wikipedia
Wikipedia

Tein syksyllä 2014 automatkan Norjaan. Haluan nähdä ja kokea taas kerran pohjoisen karun ja kauniin luonnon, katsella ajoreitilläni näkymiä ja paikkoja Sevettijärven tiellä, Sevettijärven kylällä, Näätämössä ja Norjan Neidenin sillalla, hämmästyä aina uudelleen Jäämeren, Pygeijan -kylän sekä LIntukallion näkymistä. Haluan myös saada matkallani kevyen kosketuksen paikallisiin ihmisiin, heidän historiaansa ja tapoihinsa.

Ajelin Inarin Kaamasen kautta kohti Sevettijärven kylää tietä, jonka pinta oli hyväkuntoista asfalttia. Mutkitellen tämä kapeahko tie sivuaa pitkän matkaa Inarin järveä ja kulkee pitkien hiekkaharjujen päällä. Hiekkaharjujen vierellä, alla kulkee monin paikoin suorimmet. Ei tätä tietä turhaa nimitetä Seututie 971:si.

Hetken ajettuani ihastelin taas kerran näkymiä Inarin järvestä ja tien varrella olevista hiekkamellakankaista, jotka kasvoivat mäntyä, jäkälää ja kanervikkoa. Porot ovat kalunneet jäkälän kaikkialta lyhyeksi. Siellä täällä oli maahan kaatuneita keloja. Tällä ajo-osuudella tienvarrella olevat pienet ja isot kirkasvetiset lammet kutsuvat minua joka kerran lähellensä. Pysähdyin ennen Sevettiä yhdelle niistä. Olin ollut sen rannalla aikaisemminkin. Se on yksi kauneimmista ja mieleenpainuvimmista hiekkarannoista, missä olen ollut.

Hiekka rannalla oli harmaanruskeaa ja hienojakoista hiesuhiekkaa. Näin, että tällä hiekkarannalla oli käynyt muitakin, ranta oli täynnä poronsorkan jälkiä ja siellä täällä mustia pieniä pyöreitä papanoita, joita myös poronpapanoiksi nimitetään. Rantaa reunusti lyhytkasvuiset männyt ja katajat sekä satoja vuosia vanha aihkimänty, joka oli kelottumassa.Jarvi lapissa 2 by Jari J Tuomisto-001

Tiesin, että aihki on tiukkasyinen, kestävä ikihonka. Aihki sana on lähtöisin saamen kielestä. Mietin, että Lapissa kasvanut puu on arvostettua ainakin käsityöteollisuudessa juuri kestävyytensä takia. Vähäinen vuosikasvu johtuu siitä, että Lapissa kaikki kukkii ja kasvaa nopeasti, niin kuin laulussakin sanotaan. Lyhyen kasvukauden ja sen vaikutuksen huomaa muissakin kasveissa, minkä osaan ottaa huomioon niitä tunnistaessa. Erehdyin ensimmäisellä matkallani tänne pohjoiseen luulemaan muutamaa kasvia uusiksi lajeiksi.

Vesi oli kirkasta tuossa hiekkamellakankaan keskellä olevassa lammessa.Sen pohjan väri ja muoto muuttivat alati, vienon tuulenvireen pitäessä vedenpinnan liikkeessä. Katselin ihastuksissani tätä luonnon luomaa taideteosta, jonka kehyksenä ja esittäjänä oli luonto itse. Katselin sitä yksinoikeudella, vaan taisi siinä läheisessä aihkimännyn oksalla istua kuukkeli touhujani katselemassa.

En uinut, kuten tein yhdellä retkelläni vuosikymmeniä aikaisemmin. Annoin itselleni anteeksi, olinhan tuolloin paljon nuorempi. Muistan kuitenkin aina mukavana tuon lammen kirkkaan ja raikkaan veden sekä sen virkistävän vaikutuksen sinä helteisenä päivänä.Jarvi lapissa-001

© Jari J Tuomisto

Mainokset
Jäämeren kiertoajelu osa 1 – kohti Sevettiä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s