Jäämeren kiertoajelu osa 3 – kohti Näätämöä

270px-Inari by Wikipedia
Wikipedia

Ollessani lähdössä Sevettijärven kolttakylän baarin pihalta kohti Näätämöä, punainen Hiace ajoi ohitseni, josta iloinen, kirkassilmäinen ja nauravasuinen tummahiuksinen äijä tervehti minua heilauttaen kättänsä, vilkutin hänelle ja hymyilin. Tulin päätielle, oikealla hiljainen näkymä Sevettijärvestä. Porotokka ja peilityyni Sevettijärvi, sen ympäröimät hiekkarannat sekä käppyrämännyt jäivät taakseni.

Päivän tavoitteeni, Näätämön rajakylä, oli noin 30 kilometrin päässä. Näkymät ovat kivikkoisia, karuja ja kauniita. Männyt harvenivat ja pienenivät entisestään ja käppyräisiä koivikkoja näkyi siellä täällä yhä enemmän. Ne ovat tunturikoivuja.

Tunturikoivikko Näätämöjoella
Kuva: Tunturikoivikko Näätämöjoella

Tienvarressa olevia koivikoita eivät olleet syöneet ja kalunneet tunturimittareiden tai hallamittareiden toukat luurangoiksi, kuten olin nähnyt niiden tuhon muun muassa Kilpisjärven tien varren koivikoissa. Näiden koivujen lehdet olivat terveitä ja vielä pääosin vihreitä, vaikka osa lehdistä tiesikin jo syksyn olevan ovella ja oli haalistumassa ja muuttamassa väriään kellanpunaiseksi.

Näätämöjoki
Kuva: Kalamiesten, patikoijien ja kanoottiretkeilijöiden paratiisi, Näätämöjoki

Noin 10 kilometriä ajettuani on levike vasemmalla, autoja ja kelohonka-alustainen opastekyltti, jossa luki: ” Kontinpaistaman pysäköintialue”. Siitä lähtee patikkapolku Jänispäästä Näätämöjoelle ja Kontinpaistamaan, jonne on opasteen mukaan 6 kilometriä. Patikoijien ja kalamiesten autoja on jätetty levikkeelle, yksi oli norjan rekisterissä. Kalamiehille ovat tuttuja lähellä olevat kalavedet, kuten esimerkiksi Rautujärvi ja Taimenlampi. Kuten jo nuo nimet sanovat, siellä voi saada saaliikseen muun muassa nieriää eli rautua, taimenta, haukea, ahventa, madetta sekä siikaa. Näätämöjoesta saa lisäksi Jäämerestä nousevaa lohta.

Näätämöjoki kulkee seututien vasemmalla puolen, tien suuntaisesti, noin 5 – 15 kilometrin päässä siitä. Se on minulle tuttu joki, laskimme sen kanooteilla kavereiden kanssa vuonna 1985. Se oli unohtumattoman hieno retki. Joen virta saa alkunsa Iijärvestä, joka sijaitsee erämaassa noin 40 kilometriä metsäautotietä Kaamasesta koilliseen. Näätämöjoen kirkas ja kivennäinen vesi kertyy Kaldoaivin erämaan palsasoilta, pikkujärviltä ja lamparoilta suodattuen monin paikoin hiekkapatjan läpi. Se laskee vuolaasti, mutkitellen kohti Pohjoista Jäämerta hiekkarantoja reunustavien lompoloiden ja pikku järvien sekä kivipaasien muodostamien könkäiden ja koskien kautta. Joen pituus on noin 100 kilometriä.

Kanoottilasku Näätämöjoella 85
Kuva: Kanoottilaskua vuolaassa Näätämöjoessa keväällä

Ajoin muutaman kilometrin eteenpäin ja tulin Jänisjärven veneenlaskupaikalle, pysäytin auton ja muistelin, kuinka kanoottiretkemme päättyi silloin tähän rantaan. Kaipasin hetken tuota hienoa reissua ja päätin, että kirjoitan siitä joskus.

Ajoin eteenpäin kohti Näätämöä ja etsin ruokapaikkaa, koska minulla oli jo nälkä. Ajoin Jänisjärveltä muutaman kilometrin ja näin opasteen, jossa luki ”Porotila Toini Sanila” ja kyltissä oli haarukan, veitsen, kalan ja sängyn kuvat. Ajoin sinne. Tilan ruokaravintola oli auki ja tilasin kohteliaalta emännältä nieriää eli rautua perunamuusin kera. Halusin maistaa tätä paikallisista puhtaista ja kirkkaista vesistä saatavaa kalaa. Rautu oli paistettu uunissa ja sitä ei ollut onneksi maustettu liialla suolalla ja sitruunapippurilla ja näin sain maistaa kalan todellisen maun. Pidin rautupäivällisestä ja porotilan tunnelmasta.

Jatkoin tyytyväisenä matkaani kohti Näätämöä. Jääjärven jälkeen maasto muuttui kivikkoisesta tunturikoivuperäisestä maastosta jälleen hiekkamella jäkäläpitoiseksi mäntykangasmetsäksi, jossa männyt olivat aina vain menneet lyhyemmiksi. Näätämö tuli eteen yllättäen, vasemmalla aidattu omakotitalo ja oikealla kauppa, jonka edessä oli polttoainemittareita

.

Tankkasin autoni koska tiesin, että Norjan puolella on kalliimpaa polttoainetta. Kävin kaupassa ostamassa vielä ruokatarvikkeita iltapalaksi, koska aioin majoittua lähellä olevaan motelliin. Katselin uteliaana muita kaupan olevia tarvikkeita ja silmiini osuivat jättiläsmäiset uistimet ja vavat. Ymmärsin, että ne ovat tarkoitettuja merikalastukseen ja lohenpyyntiin.

Päivä oli illassa ja ajoin vähän eteenpäin, Rajamotelli Näätämön pihaan. Rajamotelli on perustettu Rajavartiolaitokselta jääneisiin tiloihin aivan Suomen ja Norjan rajan rajan tuntumassa. Sain huoneen, josta näkyivät laskevassa auringonvalossa Nuortijoen kimalteleva pinta ja sen hiekkatörmät, joissa valo ja varjo muodostivat kauniita kuvioita sen hiekkapinnalle. Kun laitoin verhoja kiinni, näin Palovaaran rinteellä porotokan. Porojen ääriviivat painuivat taivaan kullankeltaisia poutapilviä vasten ja muodostivat näin luonnon oman taideteoksen. Nautin sen katselemisesta ja se oli kaunis päätös matkapäivälleni.

Porosilhuetti
Kuva: Porot vaaran rinteessä. Public domain. Wikimedia Commons
Lisätietoa:
Sevettijärven ja Näätämön alueen historia by http://www.luontoon.fi
Näätämö, Näytämö (Vanha suomalainen), koltansaameksi Njauddâm
Palsasuo sulaa ja tunturikoivikko voi huonosti by Helsingin Sanomat
Retkeily ja patikointi Sevettijärven ja Näätämön alueilla by http://www.luontoon.fi
Kämpät patikkareiteillä by http://www.patikka.net
Kalastusvälineiden desinfiointi Suomessa by Evira
Teksti © Jari J Tuomisto
Advertisements
Jäämeren kiertoajelu osa 3 – kohti Näätämöä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s