Sukututkijan ”tabula rasa” – tyhjä taulu

Valistuneen tulkinnan tai arvauksen tekeminen on joskus tärkeää sukututkimuksessa. Se ei ole tarinan sepittämistä. Kun sukututkija on käynyt kaikki tietolähteet läpi tutkittavana olevan henkilön suhteen löytämättä tietoa, on hänellä useasti seinä edessä. Tällöin on parempi turvautua valistuneeseen tulkintaan tämän ihmisen elon kuvailussa kuin jättää käsiteltävän ihmisen tieto- ja tapahtumataulu tyhjäksi.Elias Hyyppa

Historian paikallis- ja yleistiedon tuntemuksella, ja sen oikeaan osuneella tulkinnalla käsiteltävän ihmisen suhteen, saadaan esimerkiksi 150 vuotta sitten eläneen ihmisen elämästä muutakin tietoa kuin syntymä ja kuolinaika. Ihmisten elämisen tavoista ajallisesti ja paikallisesti, heidän ympärillään vallinneista olosuhteista ja sodista, taudeista ja nälänhädistä on paljon tutkittua ja tunnustettua tietoa vuosisatoja taaksepäin. Tutkittavan henkilön eloa voi tarkastella ja se voidaan asettaa noihin aikanansa vallinneisiin raameihin.

Sukututkimuksessa kaivataan yhä enemmän rohkeaa valistunutta tulkintaa myös valokuvien tarkastelussa. Vanhoja kuvia digitoidaan yhä enemmän. Kylä- ja sukukirjoissa esiintyy kuvia, joiden alla on ihmisten nimien paikoilla ”kysymysmerkkejä”. Kirjojen toimittajien, sukututkijoiden ja vanhojen kuvien omistajien yksi haaste on kuvissa olevien ihmisten, rakennusten ja paikkojen tunnistus. Kuvien ihmisten tunnistus on kuitenkin hankalaa, koska aikaa kuvien ottamisesta on saattanut mennä niin kauan, ettei tunnistamiseen kykeneviä henkilöitä enää ole, tai he ovat olleet niin nuoria kuvanottohetkellä, ettei tarkkaa muistikuvaa ole.

Tunnistustehtävä ei ole helppoa ja joskus se on kuin poliisin tutkintatyötä. Faktoja, kuten valokuvaajan nimi, ei välttämättä löydy ja avuksi on kutsuttava muistelija, jos sellainen löytyy. Hänen epäröivä tunnistus kannattaa merkitä ylös, vaikkei varmuutta ole. Se on kuitenkin parempi lähtökohta, kuin ei mitään. Se on apuna ja vinkkinä tässä tilanteessa. Tämän jälkeen tunnistuksen apuna voidaan käyttää samalla paikkakunnalla julkaistuja teoksia, kuten esimerkiksi sotamatrikkeleita tai aikaisempia sukukirjoja. Tunnistamiseen voidaan hakea myös lisävarmuutta esimerkiksi joihinkin sukuohjelmiin liitetyistä tunnistusapuohjelmasta. Apuna voidaan käyttää myös kuvankäsittelyohjelmien tunnistusohjelmia, joka on esimerkiksi Googlen Picasassa.

Valistunut tulkinta tai arvaus voidaan asettaa kyseenalaiseksi ja tarvittaessa muuttaa paremmaksi oikeammalla tulkinnalla. Sukututkijan tulkinta on oltava ”uskottava” joukolle ja piirille, jolle hän tietoansa levittää. Se, miten uskottava valistunut arvaus on, riippuu tulkitsijan; asiantuntijuudesta, koulutustausta, kokemuksesta ja hankitusta arvostuksesta sekä rohkeudesta.

Valistunut, rohkeasti tehty, arvaus on usein parempi lähtökohta kuin, ”tabula rasa”, tyhjä taulu.

Pääset tästä linkistä:
Sukututkimussivuilleni: ”Sukua Herojan pihalta ja lakialta Pohjanmaalta”

© Jari J Tuomisto
Mainokset
Sukututkijan ”tabula rasa” – tyhjä taulu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s