Sananen vuoden 1882 merioloista – Kirje veikolleni

On kevät vuonna 1882. Mies Keski-Suomesta on pestautunut suomalaiselle kauppa-alukselle merimieheksi. Hän on ollut maailman merillä ensi kertaa ja palannut juuri pitkältä matkalta. Merimies kirjoittaa avoimen kirjeen veljelleen Keski-Suomessa juuri perustettuun suomen kieliseen Rauman Lehteen 10.6.1882. Hän kertoo tunnelmistaan ja meriolosta purjehdusmatkallaan.

640px-Herzogin_Cecilie_SLV_AllenGren
Herzogin Cecilie SLV byAllenGreen Public domain WikiComm

Ensimmäinen ongelma, johon hän oli törmännyt laivaan pestauduttuaan, oli ollut ruotsin kieli. Sitä puhuttiin yleisesti 1880 –luvulla kauppalaivoillamme. Hän oli luullut pestautuessaan  ”umpisuomalaiseen” laivaan, että siellä puhutaan suomea, mutta toisin kävi. Komennot annettiin ruotsiksi ja hänellä meni jonkun aikaa ne oppiessa. Hän on tyytyväinen, että suomenkielistä oppia on alettu antaa päällystölle.

Hän harmittelee sitä, ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta olla mukana ”isänmaallisissa pyrinnöissä”. Suomenkieliset lehdet ovat olleet hyvin vähissä satamissa. Näin ote tähän asiaan oli ”veltostunut”.

Laivan työt purjehtiessa tehtiin vahtivuoroissa. Ne olivat tarkkaan jaksotettu ja vuorojen lomassa oli ruokailtava ja levättävä. Myrskyjen tai muuten huonojen sääolosuhteiden takia levättiin vähemmän. Pyhäpäivinä teetettiin kaikkea muuta. Hänen mielestään pyhäpäivinä käsketyt tekemiset olivat vähäpätöisiä ja ne olisi voinut jättää tuonnemmaksi. Hän moitti tuosta asiasta rivinen välistä päällystöä. Eniten häntä harmitti, ettei uskonnonharrastukseen jäänyt juurikaan aikaa.  Rukoukset olivat kuitenki tärkeässä asemassa. Aamuisin ja iltaisin rukoiltiin johdetusti ja ennen ja jälkeen veisattiin virsi. Rukoukset aterioiden yhteydessä piti myös muistaa.

Päällystö halusi pitää selkeää etäisyyttä heihin. He eivät osallistuneet miehistön kanssa rukoushetkiin. Kirjeen kirjoittanut merimies totesi, että miehistön käytös niin merellä kuin maissa riippuu siitä, kuinka päällystö heitä johtaa ja kohtelee.

Seuraavassa otteessa hän kertoo laivan ruokaoloista:

”Kenties haluat tietää jotain ruuastammekin. Se on warsinkin kun ruokatavarat ehtivät wanhentumaan ja samassa pahentumaan, jokseenkin yksinkertaista, jonka uskoisin ainakin suureksi osaksi olevan syynä niihin moninaisiin karkauksiin, joita melkein aina kuuluu tapahtuwan.

Käytännössä oleva ruoka-järjestys ainakin Turun ja Rauman kaupunkien pitemmillä matkoilla kulkevilla laiwoilla myöntää kullekin miehelle:

  • kuivaa leipää 10 naulaa wiikossa: (1 naula=425,076 g), => n. 4,25 kg eli n. 10 ”näkkileipäpakettia”
  • lihaa 1 naula neljä kertaa wiikossa (1 naula=425,076 g), => yht. n. 1,7 kg viikossa
  • sianlihaa ¾ naulaa kolmasti wiikossa (1 naula=425,076 g), => yht. n. 1,3 kg viikossa
  • ryynejä 2 naulaa (1 naula=425,076 g), => 850 g
  • nisujauhoja 1 ¼ naulaa (1 naula=425,076 g),  => n.500 g
  • papuja 3 korttelia (1 kortteli= 0,33 l), =>1 l
  • teetä 1 ¼ luotia (1 luoti =13,28 grammaa), =>n. 15 g
  • polttamatonta kahvia 12 luotia (1 luoti =13,28 grammaa), => n. 150 g
  • pientä sokeria ¾ naulaa (1 naula=425,076 g), => 318 g
  • woita ¾ naulaa (1 naula=425,076 g), => 318 g
  • etikkaa puoli korttelia (1 kortteli= 0,33 l), => 0,16 l
  • sinappia 1 luoti (1 luoti =13,28 grammaa) wiikossa ja
  • wettä 1 ¼  kannua (1 kannu=2,617 l ) päivässä. => 3,1 litraa

… Ruokalajeja voidaan vaihtaa keskenään. Keitosruuat valmistetaan ainoastaan päivälliseksi. Iltaseksesi saat liotella leipääsi teewedessä, vaikka kyllä tosin saat särwintäkin hakea, jos sattuus jotain osastasi olemaan jäljellä. ”

Kahvia keitetään laivalla kolmesti päivässä. Hän kaipaa perunoita ja ihmettelee, miksei laivan omistaja vaihda niitä ruokalistan muun ruokalajin kanssa, koska perunat eivät maksa paljoa. Perunojen avulla saataisiin hänen mielestään ruokalista monipuolisemmaksi ja paremmaksi.

Laivan, sen tilojen sekä miesten hyttejä pidetään siisteinä ja puhtaina. Se on hänen mielestään tärkeää muun muassa tartuntasairauksien ennalta ehkäisemiseksi. Kaikista tärkeimmät ja hienoimmat tilat ovat päällystöllä, joita hoidetaan erityisellä tarkkuudella.

Hän päättää: ”Olkoon tämä riittäwästi tällä kertaa, toiste ehkä jatkan wielä. Merimies”

 

 Lehtileikkeen lähde:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/66317?term=mcri-oloista&term=meress%C3%A4&term=meri-oloista&term=Sananen#?page=2
Lisää Merimiehen elämästä:
http://www.helsinki.fi/merihistoria/seminaarit/parkkilaiva/parkkilaiva.html#miehisto

© Jari J Tuomisto

Mainokset
Sananen vuoden 1882 merioloista – Kirje veikolleni

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s