Siihirsi ja malkakatto – asuminen ennen osa 1

Törmäsin 1700 -luvun taloa piirtäessäni siihen, että ”päre” ei ollutkaan silloin vielä käytössä kattojen katemateriaalina. Selvisi, että päre otettiin käyttöön paljon myöhemmin. 

Muutama vuosisata sitten ei ollut samanlaisia rakennusteknisiä mahdollisuuksia rakentaa kuin nyt. Päärakennuksen katteen tekoon käytettiin parasta saatavissa olevaa materiaali. Tuvan katon rakentamiseen otettiin lähistön koivupuista tuohet ja jos koivua ei ollut kelpasi kuusen kuorikin kattoa tiivistämään. Olkea ja turvettakin käytettiin tarvittaessa. Tuvan katto tehtiin huolella ja siihen käytettiin  aikaa kun taas ladon katteeksi riitti usein pelkkä riukumatto.

Rakennuksiin otettiin materiaali ja tarpeet ympäristöstä. Käytettiin muun muassa puuta, olkea, multaa, turvetta ja savea. Kattorakenteiden vesieristysmateriaalina käytettiin yleensä tuohta eli koivun kuorta tai kuusen  kuorta. Tuohilevyt kiskottiin terävien apuvälineiden avulla puiden pinnoilta. Myöhemmin, noin 1860 -luvulta lähtien, kattojen eristeenä alettiin käyttää kattojen katteena pärettä, jonka käyttö yleistyi nopeasti.

Törmäsin tarkasteluissani termiin siihirrellinen malkakatto, joka oli minulle uusi. Selvisi, että siihirsikatosta puhutaan silloin, kun kyseessä on länsisuomalainen malkakatto. Tämän länsisuomalaisen kattorakentamismallin erottaa itäsuomalaisten käyttämästä mallista lähinnä räystäskoukut ja räystäspuu.

Aitta ennen 1800 lukua

Mistä sana ”sii” sitten tulee? En saanut sitä pikaisen tiedusteluni perusteella selville. Enemmän siihirrestä ja malkakatoista kertoo Hannu-Akseli Laaninen opinnäytetyössään vuodelta 2012 :”Malkakatto suomalaisessa kansanrakentamisessa, Kattotyypin tutkimus ja museon malkakattojen dokumentointi”.

malkakaton siihirsi ja räystin

Yllä olevassa kuvassa siihirren lovea vasten on asetettu alusmalat eli ruoteet. Tämä oli sisäkatto, jonka päälle aseteltiin usean kerroksen tuohi- tai muu eriste. Tuohen päälle tuli painomalat, joiden paikoillaan pysyminen tuulella ja tuiskulla varmistettiin päälle asetetulla vuoltisten suuntaisella raskaalla hirrellä sekä tarvittaessa lisäksi kivillä.

Malkakatto3

Lisää aiheesta :

Kanajärven restaurointileiri 2009-julkaisu, Kallion Savo-seura: Netta Böök, Marko Huttunen, Katja Savolainen

© Jari J Tuomisto

Advertisements
Siihirsi ja malkakatto – asuminen ennen osa 1

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s