Kaksifooninkinen talo – Asuminen ennen osa 4

Kaksifooninkinen talo Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaalla rakennettiin 1700 – 1900 -luvun alussa niin kutsuttuja 2 -fooninkisia tuparateja eli kaksikerroksisia asuintaloja. Ne saivat vaikutteita Vaasan 1700 –luvun porvaristaloista. Ne olivat ja ovat asuintiloiltaan jopa 550 neliöisiä. Kaksifooninkinen eli kaksikerroksinen pohjalaistalo, tuparati, on pitkä asuinrakennus, jossa yläkerran
huoneet täyttävät täyden huonekorkeuden. Toinen toistaan komeampia 2-fooninkisia taloja rakensivat lähinnä tervapoltosta vaurastuneet talonpojat.

Tyypillistä kaksifooninkiselle pohjalaistalolle on suorakulmaisuus, korkeus, punainen väri, 6-ruutuiset ikkunat, satulakatto sekä koristeellinen julkisivu kuisteineen. Sisätilat ja pohjakaavaratkaisu olivat näissä rakennuksissa samat olipa kyseessä rakennus Lapualta, Kuortaneelta tai Ilmajoelta. Väliseinien kohdat näkyivät julkisivuissa ja ikkunoille on laskennalliset paikat linjassa ja etäisyyksissä toinen toisiinsa.

Arkkitehtuurisesta näkökulmasta nämä kaksifooninkiset rakennukset eivät olleet 1700 – 1800 -luvuilla ”säätyläis” -taloja valeikkunoineen vaan ne olivat niin kutsuttuja ”talonpoikaistaloja”. Ne olivat saavuttaneet 1800-luvun puolessa välissä niin rakennustaiteellisesti kuin rakennusteknisestikin vaiheen, jossa ne olivat pohjakaavaltaan asumiseen ja elämiseen soveltuvia kaksikerroksisia tuparateja. Niiden piirteissä julki- ja sisätiloissa on tunnistettavissa tyyleistä ainakin klassismia, kustavilaisuutta ja empireä.

Yksi esimerkki Kuortaneen kaksifooninkisista taloista on Tuomiston talo. Se sijaitsee Kuortaneen Ruonan kylän Herojan pihassa. Ohessa videoklipissä on siitä esittely. Siinä esitellään talo ulkoa sekä lisäksi porstua, tupa ja tupakamari.

Alla olevan kakskifooninkisen talon ja sen huoneiden ja kaluston animaatioesittelyn mallina on ollut Tuomiston talo Kuortaneen Ruonan kylän Herojan pihassa. Talo on ollut valmistunut vuonna 1908-1909.

Sen on rakennuttanut Juho Kustaa Eliaksenpoika Hyyppä-Heroja vaimonsa Sanna, os. Ala-Kulju, kanssa. Sukunimekseen he ottivat paikalla tyypillisesti kasvavien tuomipuiden mukaisesti ”Tuomisto”.

Rakentajina ovat olleet ainakin Juho Haaparanta ja Tuomas Mutikka. Isännän ja emännän lisäksi apuna ovat olleet kylän talkoomiehet ja naiset.

Kalusto on mallinnettu kuvista, joita olen ottanut Tuomistossa sekä sekä etelä-pohjanmaan museoissa. Olen mallitanut lisäksi muutaman kohteen Kansallismuseon
lisenssillä CC By 4.0 olevasta kuvasta. Olen myös piirtänyt osan kalustosta
mukaellen eteläpohjalaista talonpoikaistyyliä 1900 -luvun alusta.

Toinen esimerkki näistä kaksifooninkisista taloista oli Ala-Kuljun talo. Se oli suuri ja ”komea” talo Kuortaneen Mäyryssä. Talon koosta kertoo jo se, että sen takapuolella oli 10 ikkunaa rinnatusten linjassa kahdessa kerroksessa. Tässä talossa oli myös kaksi katettua kuistia, mikä ei ollut kovin tavallista.

Alla on piirroksiani Ala-Kuljun pihan rakennuksista 1800 -luvulta 1900 -luvun alkuun. Päärakennuksen vasemmalla puolella on Aleksanteri Ala-Kuljun ja hänen vaimonsa Eveliinan vanhuudenpäivien syytinkitalo sekä navettarakennus.

Olen mallintanut alla olevat piirrokseni mukaellen ”Mäyryn alueen kuvakirja 2007″ olevia Ala-Kuljun talosta olleita Harri Ala-Kuljun valokuvia. Talon elämästä ja sen isännästä, Aleksanteri Ala-Kuljusta, on kerrottu tarkemmin sivulla ” Aleksanteri Eliaksenpoika Ala-Kulju”.

Lisää tietoa 2-fooninkisen talosta ja esimerkiksi sen tiloista, huoneista sekä kalustuksesta saat artikkelistani ”Kaksifooninkisen talon tilat ja kalusteet v.1700 – 1900 – Asuminen ennen osa 5”

Entisajan pihapiiristä ja asumisesta saat tietoa lisäksi muista WordPress -artikkeleistani ja sukuni sivuilta ”Asuminen, pihapiiri ja eläminen ennen” sekä Museoviraston Finna hakupalvelun tietokannoista. Myös näiltä sivuilta saat lisää tietoa: Suomalaista rakennuskulttuuria aikakausittain sekä Etelä-Pohjanmaan rakennuskulttuuria, Rakennusperintö -sivut.

Myös Pohjanmaan sekä Etelä-Pohjanmaan kyläkirjoissa ja paikallishistoria -teoksissa, kuten esimerkiksi Heikki Klemetin teoksessa ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin”, on artikkelin aiheeseen liittyvää tietoa.

© Jari J Tuomisto

Lisätietoa aiheesta ja sen vierestä saat muun muassa näistä linkeistä:

Kaksifooninkisen talon tilat ja kalusteet v.1700 – 1900 – Asuminen ennen osa 5, Jari J Tuomisto: https://wp.me/p5lBK3-GK

Marika Kokko, Pohjalaistalon julkisivu ennen ja nyt; Ulkoverhouksen ja pintakäsittelyjen muutokset, Opinnäytetyö AMK Seinäjoki http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/73235/Kokko%20Marika.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Muuttoon savupirtistä takkatupaan tarvittiin tiiliteollisuutta, 4.5.2016, Andrei Kalinitchev, http://www.ennenjanyt.net/2016/05/muuttoon-savupirtista-takkatupaan-tarvittiin-tiiliteollisuutta/

Kanajärven restaurointileiri 2009-julkaisu, Kallion Savo-seura: Netta Böök, Marko Huttunen, Katja Savolainen

Siihirsi ja malkakatto – asuminen ennen osa 1, Jari J Tuomisto, https://wp.me/p5lBK3-wp

Multipenkki – asuminen ennen osa 2, Jari J Tuomisto: https://wp.me/p5lBK3-wZ

Multapenkki; Rakenne, vauriot ja säilyttäminen, Tiina Honkonen, opinnäytetyö 2011, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu.

Kivikasalämmitin eli kiuas – asuminen ennen osa 3, Jari J Tuomisto: https://wp.me/p5lBK3-xT

Mainokset
Kaksifooninkinen talo – Asuminen ennen osa 4

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s