Kaksifooninkisen talon tilat ja kalusteet v.1700 – 1900 – Asuminen ennen osa 5

Eteläpohjalaisen 2 -fooninkisen tuparadin eli kaksikerroksisen talon kalusteet ja niiden paikat

alakuljun-pihaa-1900-1920-4-002

Esittelen tässä artikkelissani eteläpohjalaisen talon tilanjaon nimityksineen sekä kalusteet ja niiden paikat. Käytän esitykseni apuna tekstiä ja havainnekuvia sisältä, johon olen mallinnepiirtänyt kalusteet.

Olen käyttänyt huoneiden nimeämisessä ja kalusteiden paikkojen paikoilleen laittamisessa apuna kuortanelaisen Pentti Koskelan pohjapiirrustusta huonekalujen paikoista Koskelan talossa. Hän esitteli ne ”Pirättyy puheelle” -Mäyryn kyläkirjan sivuilla 42 – 43.

Kalustuksen paikkojen lisäksi olen pyrkinyt tuomaan esille mallinnuksessani rakenteissa ja kalustuksessa olleita tyylejä Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Niiden piirtämisessä käytin apunani omia valokuvia, historiasta ja museokäynneistäni opittua, kokemuksiani pohjalaisesta asumisesta sekä mallinnusohjelmaa.

Kalusteet ja huoneiden paikat sekä yleensä tilojen käyttö ”määräytyivät” toiminnan ja tarpeen mukaisiksi ja varsin yhdenmukaisiksi kyläkunnissa ja maakunnassa 1700 -luvun lopun ja 1900 luvun alun välisenä aikana. Varsinkin alakerran kalusteet ja niiden paikat olivat taloissa yleensä yhdenmukaiset. Voidaan myös hyvin otaksua, että huoneiden nimet, kalustus ja niiden paikat kuitenkin vaihtelivat jonkin verran murrealueittain, paikkakunnittain ja taloittain. Näihin vaikuttivat myös muut talon asiat, kuten esimerkiksi varallisuus.

Kaksfooninkiset talot Kuortaneella jakaantuivat yleensä alakerrassa kuistiin, porstupaan, tupaan, tupakamariin, erstupaan ja perikamariin. Ylakerrassa olivat porstuvan ylinen, ylistupa, tupakamarin ylinen, perikamarin ylinen ja hoikkakamari tai erstuvan ylinen.

Esittelen aluksi Tuomiston talon. Pääset tutustumaan tähän kaksifooninkiseen taloon ja sen sisätiloihin sekä kalustoon ja siusustukseen alla olevan animaation avulla.

Tuomiston talo sijaitsee Kuortaneen Ruonan kylän Herojan pihassa. Talo on ollut valmistunut vuonna 1908-1909. Sen on rakennuttanut Juho Kustaa Eliaksenpoika Hyyppä-Heroja vaimonsa Sanna, os. Ala-Kulju, kanssa. Sukunimekseen he ottivat paikalla tyypillisesti kasvavien tuomipuiden mukaisesti ”Tuomisto”. Rakentajina ovat olleet ainakin Juho Haaparanta ja Tuomas Mutikka. Isännän ja emännän lisäksi apuna ovat olleet kylän talkoomiehet ja naiset.

Kalusto on mallinnettu omista kuvista, joita olen ottanut Tuomistossa sekä sekä etelä-pohjanmaan museoissa. Olen mallitanut lisäksi ylistuvan kangaspuut, työreen etuosan sekä reen jalaksen paininpuun Kansallismuseon lisenssillä CC By 4.0 olevista kuvista. Olen myös piirtänyt osan kalustosta mukaellen eteläpohjalaista talonpoikaistyyliä 1900 -luvun alusta. Kiitän Tiina Tuomistoa siitä, että sain käyttää mallina hänen komeaa taloaan.

Tuomistonkaksfooninkinenpohjalaistalokuortaneby©JariJTuomisto2018Kansikuva

Alakertatalopohjalainenkuortanebyjarijtuomistoalakerta-1-001

Kuisti

Taloon eteistä nimitetään kuistiksi.

4talopohjalainenkuortanebyjarijtuomistoalakerta-001

Porstupa

Kuistin jälkeen astuttiin porstupaan eli eteiseen. Siellä oli iso kaappi, joka oli eteisen viileässä ja lämmittämättömässä tilassa. Se toimi talon viileäkaappina. Siellä oli usein myös talon käsimylly. Sillä hierrettiin jyvistä jauhoja ja millon mitäkin. Porstuvasta johti portaat yläkertaan.

5talopohjalainenkuortanebyjarijtuomistoalakertaporstupa-001

Tupa

Porstuvan oikealla puolella oli talon tupa. Tuvan nurkassa oleva uunitakka antoi lämmön kovillakin pakkasilla. Valon tupakamariin toivat 1800 -luvulla avotakka, päreet ja sitten 1900 -luvulle tultaessa yhä enemmän öljylamput. Pitkät nurkkapenkit toivat lisää istuma-ja loikoilutilaa sekä olivat lisäksi oivia säilytystiloja. Lattian alla oli kellari, johon pääsi lattialuukun kautta. Lisäksi lattiassa oli pikkuluukku, josta sai laitettua kellarin hyllylle esimerkiksi viilejä kylmään ja tarvittaessa ottaa ne sieltä helposti pöytään.

6talopohjalainenkuortanebyjarijtuomistoalakertatupa-001

7talopohjalainenkuortanebyjarijtuomistoalakertatupa-001

8talopohjalainenkuortanebyjarijtuomistoalakertatupa-001

9talopohjalainenkuortanebyjarijtuomistoalakertatupa-001

1-alakerta-tupapohjalainenjuorurenkaat-jjtuomisto

Mielenkiintoinen yksityiskohta takan rakenteessa ovat niin kutsutut ”juorurenkaat”. Näin niitä kutsuttiin jossain Etelä-Pohjanmaalla. Ne olivat takan sisäosan yläreunassa ja voi vain kuvitella, mistä ne ovat saaneet nimityksensä. Ehkä niistä otettiin kiinni kun vieraille keitettiin kahvia ja käytiin ajankohtaisia asioita läpi. Voi olla, että siitä otti tukea talvisaikaan kylän taloja kiertävä ”akka” tai ”ukko” lämpöä etsiessään ja mojovaa juorua kertoessaan.

10talopohjalainenkuortanebyjarijtuomistoalakertatupa-001

12talopohjalainenkuortanebyjarijtuomistoalakertatupa-001

15talopohjalainenkuortanebyjarijtuomistoalakertatupa-001

Tuvan seinällä oli usein kaappi. Alhaalla kuvassa on mallinnettu eteläpohjalainen seinäkaappi. Suomalainen mänty ja koivupuu saatiin näyttämään ”arvopuulta” niin kutsutulla ootrauksella. Ootraus toi mielikuvan puun syistä. Varsinkin Kuortaneella käytettiin ”pukin sarvi” -ootrausta ja aihetta. Tuo sama pukin sarvet -aihekoriste ovat myös tämän tuvan nurkkakaapin yläosassa sekä alla olevassa seinäkaappi mallissa. Se on vuodelta 1836 ja on näytteillä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa Seinäjoella. Valokuvan kaapista mallinnetavakseni olen ottanut itse.

tupapohjalainenseinakaappiylisankyrati-002

Tupakamari

Tupakamari oli huone, joka oli talon emännälle ja tai isännälle. Se oli hiljaisempi huone kuin tupa, jossa oli tavallisesti vilskettä ja työn melskettä.

1-alakerta-tupakamaripohjalainen-jjtuomisto-001

Perikamari

Peräkamari oli talon hiljainen ja ”hienoin” huone.

perikamaritalopohjalainenbyjjtuomisto-2-jpg

perikamaritalopohjalainenbyjjtuomisto

Erstupa

Erstupa oli huone, jossa asuivat usein talon vanhaemäntä ja -isäntä. Siellä oli myös talon toinen avotakka. Erstuvassa oli usein kapio- ja penkkiarkku tavaroiden ja liinavaatteiden säilytystä varten.

erstupatalopohjalainenbyjjtuomisto-jpg

erstupa2talopohjalainenbyjjtuomisto

Yläkerta

Eteläpohjalaistalon yläkerrassa oli porstupa, ylistupa, tupakamarin päällystä, yliskamari ja hoikkakamari. Porstuvan päällystään pääsi portaita pitkin. Siellä oli monesti konttuuri eli ruokakaappi. Ruokakaapit oli hyvä säilyttää porstuvassa ja sen päällystässä koska ne olivat talon viileimpiä huoneita. Huonekalujen laatu ja paikat sekä määrät vaihtelivat kulloisenkin tarpeen mukaisesti.

ylakertapohjalainen2fooninkinentalo1-001

Alla on havainnekuva ruokakaapista. Kaappi on esillä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa Seinäjoella. Mallinnuksen suoritin omasta valokuvasta.

porstupapaallysbyjarijtuomisto

Lisää tietoa entisajan pihapiiristä ja asumisesta saat muista WordPress -artikkeleissani ja sivuiltani ”Asuminen, pihapiiri ja eläminen ennen” sekä Museoviraston Finna hakupalvelun tietokannoista.

Piirroksia ja tietoa 2-fooninkisista taloista saat artikkelistani ”KAKSIFOONINKINEN TALO – ASUMINEN ENNEN OSA 4”

Tietoa aiheesta ja sen vierestä saat myös muun muassa näistä lähteistä :

© Jari J Tuomisto

Mainokset
Kaksifooninkisen talon tilat ja kalusteet v.1700 – 1900 – Asuminen ennen osa 5

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s