Luuvasta jyvät ja harakasta jauhot – Pihapiiri ennen osa 10

Miten viljasta saatiin luuvariihessä jyvät ja jyvistä ” harakka” – tuulimyllyssä jauhot ennen koneellisen korjuun ja puinnin aikakautta?

Sisällysluettelo

Yleistä

Nimitykset riihille ja tuulimyllyille sekä elonkorjuun asioille, esineille ja töille olivat usein omat eri pitäjissä ja kylissä ja muuttuivat myös murrealueittain. Myös pitäjien, kylien ja talojen taitavimpien puuseppien sekä ” teeseitse” – tekijöiden omaksumat työvälineiden tekomallit erosivat enemmän tai vähemmän toinen toisistaan maan osien, alueiden ja käsityön tekijöiden kesken.

Viljan elonkorjuun tavoite oli kuitenkin sama kaikkialla ja kaikilla. Se oli kuivattaa ja irroittaa hallitusti siemeneksi ja ruoaksi kelpaavat jyvät leikatuista tähkäpäisistä viljalyhteistä ja jauhaa ne. Läntisessä osassa maata tehtiin puintiin liittyvät toimet yleensä ” luuvariihessä” ja suurempien jyvämäärien jauhatus usein tuulimyllyssä.

Elonkorjuu

Pellossa vaaleanruskeaksi tuleentunut vilja leikattiin sirpillä ja viikatteella. Tämän jälkeen leikatusta viljasta eli oljista ja niissä kiinni olevista jyvätähkylöistä sidottiin lyhteitä. Lyhteitä laittamalla kekoon rakennettiin kuhilaita, jossa ne kuivuivat.

3dryinggrainbarnfinnishluuvariihibyjarijtuomisto
Vilja on leikattu sirpeillä ja viikatteilla ja se on ”kuivumassa” kuhilailla
jyvatCC0ruisvehnakauraohra 2
Kuva 1. Viljoja

Esikuivatus ulkona pellolla

Kuhilas on viljalyhteistä koottu kasa, johon on asetettu 7-10 tähkäpäistä lyhdettä paikallisen tavan mukaisesti. Yhdessä kuhilaan rakennustavassa päälle asetettiin lyhde pikkusateilta suojaavaksi ” hatuksi”.

Tuulen ja auringon lämpö kuivattivat näitä kuhilaita ja niissä olevia jyvätähkylöitä ennen riihitystä ja siellä kuivattamista. Kauan kestävät sateet saattoivat viljalyhteet kuhilailla pilalle.

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto1

”Ilmakuivatuksen” jälkeen kuhilaat purettiin ja niissä olevat lyhteet kuormattiin hevosen tai härän vetämiin heinäkärryihin. Lyhdekuorma ajettiin luuvariihen ”kiuas” – eli kuivatushuoneen eteen.

Luuvariihi

Läntinen luuvariihi oli rakennus, jossa vilja kuivatettiin ja puitiin. Sitä käytettiin lisäksi jäljelle jääneiden olkien säilytysvarastona. Se oli yleensä kolmiosainen. Keskellä oli huone, jossa puitiin eli eroteltiin jyvät ja akanat tähköistä ja oljista. Sitä kutsuttiin luuvaksi.

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto3

Sana ”luuva” lienee tullut meren takaa ruotsin niemimaalta. Sen rinnalla on käytetty myös muun muassa sanoja ”luva” ja ”luha” tarkoittaen riihen puimahuonetta. Sanan ja ehkä riihimallinkin voi hyvin otaksua levinneen lännestä meren yli. ”Lapponica”-tietopalvelun mukaan riihen puintihuonetta kutsuttiin muinaisruotsiksi sanalla ”loofve”, nykyruotsiksi luuva on ”loge” ja murteella ”lo, love, lugge” . Skandinaavinen laina pohjoissaamessa on ”loavva”. Varstaa, jota käytettiin luuvassa työkaluna kutsutaan muun muassa Kuortaneella Etelä-Pohjanmaalla ”lupuksi” tai ”klupuksi”.

Luuva- eli puintihuoneen vieressä olivat toisella puolella kiuas- eli kuivatushuone ja toisella olkilato eli -varasto.

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto5b

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto6

Lyhteiden kuivatus riihen ”kiuashuoneessa”

Kun lyhdekuorma oli ajettu luuvariihen ”kiuas” – eli kuivatushuoneen eteen, nosteltiin ne seuraavaksi kiuashuoneeseen ja ahdettiin, yleensä käsin, orsilla oleville parsille. Lyhteet ahdettiin järjestyksessä, tähkät ylöspäin. Väljyys, tiukkuus ja sidoksen avaus ja parsien etäisyydet toisiinsa määräytyivät sen mukaan, miten kuivaksi lyhteet olivat tulleet ulkona ”ilmakuivatuksesta”. Mitä kosteampia lyhteet olivat, sitä väljemmin ne parsille aseteltiin.

Riihen kuivatushuoneen lämmittimenä tai kuivurina oli savupiiputon kiuas tai savupiipullinen tai ilman sitä oleva uuni. Tässä esimerkissä lämmittimenä on kiuas.

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto8

Kiukaan ja orsilla olevien parsien välillä oli usein seinämä, jottei kipinät ja mahdolliset tulenlieskat kiukaasta sytyttäisi parsilla kuivumassa olevia lyhteitä. Polttopuut valittiin mahdollisimman ”kipinöittä” palavista puista. Esimerkiksi leppää poltettiin paljon.

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto9

Puinti käsin luuvahuoneessa

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto10

Kuivatetut tähkäpäiset lyhteet nosteltiin riihen keskellä olevaan luuvaan eli luuvahuoneeseen. Puinti, eli jyvien erotus tähkästä tehtiin paikallisen tavan mukaisesti kuten lyömällä lyhdettä luuvan seinään tai hakkaamalla lyhteitä kepillä eli varstalla.

Tässä esimerkissä se tehdään varstojen avulla. Varsta oli lyömätyökalu. Se koostui kahdesta kepistä, jotka olivat liitetty toisiinsa liikkuvalla nivelellä. Lyömäkalussa oli käsissä oleva pidempi keppiosa ja tavalla tai toisella kädessä olevaan keppiin liitetty ” tähkällisiä lyhteitä hakkaava” liikkuva puuosa. Muun muassa Kuortaneellla käytettiin myös nahkasidoksella liitettyä ”lupua” tai ”klupua” hakkaamiseen. Aaro Sippola Kuortaneelta muistaa, että siellä puitiin vielä 1940 -luvulla puimakoneen ohessa vanhalla ”lupu” -tavalla.

Varstoilla tai ”lupuilla” hakattiin lattialle levitetyt ja kuivatut lyhteet ja niiden tähkäpäät. Aaro Sippola Kuortaneelta kertoo, kuinka häntä poikasena oli opetettu ”lupulla” eli varstalla puimaan useamman henkilön kanssa. Yleensä henkilöitä oli kaksi. ”Tahti piti olla kummallekin selvä, piti varoa, ettei lyönyt ”lupua” yhtä aikaa toisen kanssa lattialla olevaan lyhdekasaan. Oli tärkeää hakata rytmissä, omalla vuorolla, oikealla tekniikalla, nopeasti, tarkkaan ja taukoamatta lyhteitä, välillä niitä käännellen. Näin niistä saatiin irroitettua jyvät ja akanat oljista lattian pintaan.”

M012_VK5338_94klupuvarsta
Kuva: Klupuvarsta, puintiväline, CCBY4.0 Kansallismuseo, Yleisetnografiset kokoelmat

Yllä kuvassa esitetyn varstamallin nimi on ”riihi- tai linkkuvarsta”. Malli on saatu Kansallismuseon Seurasaaren ulkomuseon kokoelmasta.

Tämän jälkeen jyvät eroteltiin akanoista esimerkiksi ”pohtimella”. ”Pohdittiin” eli Pohtimella eroteltiin heiluttamalla käsissä edestakaisin pienet jyvät, rikkaruohonsiemenet ja ruumenet jauhettavaksi ja syötäväksi kelpaavista jyvistä. Pohtimisen lisäksi muita jyvien erottelutapoja akanoista oli muun muassa ”tuuleen kaato tai tuuletus” tai ”viskely” seinään.

Pohdin M012_KD663_

Kuva: ”Pohdin” Kansallismuseo Kansatieteelliset kokoelmat CC BY 4.0

Viljanpuhdistus pohtimella v1947, kuv Pekka Kyytinen,P KyytisenkuvakokKansantiedeMuseovMuskettiCC BY 4.0-001

Sen jälkeen jyvät kaadettiin siitä säkkeihin tai viljalaariin tai -laatikkoon.

jyvatCC0ruisvehnakauraohra 1
Kuva 2. Viljan jyvätähkiä ja niistä saatuja jyviä.

Jäljelle jääneet oljet kerättiin ja nosteltiin viereiseen olkilatoon tai parvelle, jos riihessä sellainen oli. Ne käytettiin talon hyödyksi kuten muun muassa kattoihin ja vuoteitten alustoihin. Myös navetassa ja tallissa tarvittiin olkia sekä olkisilppua esimerkiksi kuivikkeeksi.

Vauraammissa ja isommissa taloissa oli luuvariihessä luuvan molemmin puolin ”kiuas”- eli kuivatushuone. Tällöin kuivatus saatiin nopeammaksi.

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto11

Jos riihessä oli kiuashuoneet luuvan molemmilla puolilla, rakennettiin olkilato usein riihen takaosalle. Sille rakennettiin katos ja yleensä seinät.

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto17

Jyvät jauhoksi

Miten sitten jyvät saatiin jauhoiksi?

Jyvät säilöttiin talon tapaan esimerkiksi erillisessä vilja-aitassa. Jyvät jauhettiin jauhoksi tarpeen ja olosuhteiden mukaan pienissä tai isoissa erissä. Jauhamistapoina oli muun muassa käsinjauhanta sekä jauhanta vesi- tai tuulimyllyssä.

Usein silloin kun tarvittiin nopeasti ja vähäinen määrä jauhoja, jyvät jauhettiin hiertimellä huhmareessa tai sitten talon porstuassa eli eteisessä olevilla käsikivillä.

Käsimyllybyjarijtuomisto

Kuvassa yllä on yksi esimerkki käsikivien eli käsimyllyn mallista. Se on saatu Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseon esillä olevasta mallista. Jyvät kaadettiin kiven keskellä olevaan reikään, jonka jälkeen otettiin käsillä kiinni yläkiveen upotetusta puutapista ja pyöritettiin yläkiveä aluskiveä vasten, jolloin keskelle pudotetut jyvät hiertyivät kivien välissä jauhoiksi. Tässä on linkki käsikivien 3D kuvaan ”Käsikivet 3Dnä”.

Suurempia määriä jauhettiin esimerkiksi alla kuvassa yleisesti käytössä olleella ”harakka” -mallisella tuulimyllyllä. Sitä kutsuttiin myös muun muassa ”torni”- tai hollantilaistuulimyllyksi. Sen ominaisuuksiin kuului tärkeimpänä yksilöivänä tekijänä pelkän yläosan, tornin, liikuteltavuus pitkien takana olevien kahden puun, ”pyrstön”, avulla.

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto12

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto13

Tuulimyllyn siivet liikkuivat tuulen voimasta ja pyörittivät rattaita, rullia sekä niiden kautta yläpuoliseen myllynkiveen kiinnitettyä väkirautaa.

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto14

Näin yläpuolinen myllynkivi pyöri alapuolista liikkumattoman aluskiven pintaa vasten.

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto15

Yläpuolisen myllynkiven keskellä olevaan reikään kaadetut jyvät murskaantuivat ja hiertyivät kivien välissä. Nä saatiin jyvät jauhetuksi.

Luuvariihikuortanepuintivarstapohdinbyjarijtuomisto16

Jauhoista leivottiin esimerkiksi ”reikäleipiä”, jotka nostettiin leivinuunista tuvan parsille.

Tässä linkistä on esittely videona ”Luuvassa jyvät ja harakassa jauhot”

Linkkejä aiheeseen:

”Pohdin” ”Puohdin” – Unohdettu esineen nimi, artikkeli Jari J Tuomisto

Vesimyllyt – Pihapiiri ennen osa 2, artikkeli Jari J Tuomisto

”Varvas”, ”harakka” ja ”mamselli”-pihapiiri ennen osa 1, artikkeli Jari J Tuomisto

Kivikasalämmitin eli kiuas – asuminen ennen osa 3, artikkeli Jari J Tuomisto

Finna -hakupalvelu, Kansallismuseo: ”Luuvariihi”

Historiallinen maatalous, Helsingin Yliopisto; ”Riihi”

Käsivoimainen puinti, Historiallinen maatalous, Helsingin yliopisto

Muuta:

©Jari J Tuomisto

Mainokset
Luuvasta jyvät ja harakasta jauhot – Pihapiiri ennen osa 10

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s