Pappilan empire tyylinen näköalaterassi – Kuortaneen Haapaniemen vanha pappila

Sisällysluettelo

Vanhan pappilan virkatalo eli ”puustelli”

Kuortanehaapaniemivanhapappila
Kuortaneen vanha pappila Haapaniemessä vuonna 2015.

Kuortaneen vanhan pappilan päärakennus, puustelli, sijaitsee Haapaniemessä. Se on rakennettu Museoviraston mukaan vuonna 1779.

Sen sisälle johtavalla kuistilla on ollut vielä 1940 -luvulla aumakatto, joka loi rakennuksen julkisivulle lähinnä kustavilaisen ilmeen. Tämä tyyli ajoittuu rakennuksen perustamisen aikaan. Kuistin aumakattoa on remontoitu tuon jälkeen ”yksinkertaisemmaksi”.

Kuortanevanhapappilahaapaniemipi
Kuva Kuortaneen vanhan pappilan kuistin katosta vuodelta 2015.

Kuistin kattorakenteeseen kuului valokuvan mukaan 1940 -luvulle asti aumakatos. Se antoi rakennuksen julkisivulle kustavilaisen ja ehkä kristillisen ilmeen. Olen mallintanut kuistin Erkki Ala-Könnin 1940 -luvulla ottaman kuvan perusteella.

haapaniemipappilakuistiaumakattokuortane1
Kuortaneen vanhan Haapaniemen pappilan kuisti entisessä ulkoasussaan mallinnettuna vanhasta valokuvasta.

Kuortaneen vanha pappila on rakennettu ”kruunun” virkatalosta antamien ohjeiden mukaan karoliiniseksi keskeissalirakennukseksi. Siinä rakennuksen keskellä on eteinen ja sali sekä sen molemmin puolen kamarit ja keittiö. Kuortaneen vanha pappila on näin ainutlaatuinen karoliininen pappilarakennus Suomessa. Tätä 1700 -luvun rakennusta on koristeltu todennäköisesti myöhemmin 1800 -luvun alkupuolella komealla katetulla näköalaterassilla tai -parvekkeella, josta johtivat portaat sitä vielä 1920 -luvulla ympäröineeseen puutarhaan.

haapaniemen-pappila-jarven-puolipi

Näköalaterassi

Pappilan järvenpuoleinen terassi on oivalla paikalla. Siihen paistaa etelästä aurinko. Terassilta aukeaa katsojan silmiin järven rantalehto ja takaa Kuortanejärven ulappa. Vastarannalla siintää Kuortaneen kirkon torni ja risti. Sitä voi nimittää myös ”näköalakuistiksi”.

3_KuortaneHaapaniemivanhapappilaterassiempire1830

Näköalaterassi on empire tyylinen. Sen mukaiset rakennelmat ajoittuvat maassamme 1830 jälkeiseen aikaan. Samaan aikaan tai myöhemmin pappilaan on rakennettu myös lisäsiipi sen pohjoispuolelle. Vaikutelma terassista on juhlallinen ja kristillinen. Sen tyylissä on jäljitelty kreikkalaista pylvästemppeliä ja roomalaista sotapäällikön telttaa. Rakennuksen arkkitehtuuri on suoraviivainen ja sitä kattaa laakea aumakatto. Siinä on tilaa myös pienelle puutarhapöydälle ja tuoleille.

Kuortaneen Haapaniemen pappilan terassi edustaa siis lähinnä 1830 -luvulla alkanutta empiretyyliä muun muassa pylväineen ja aumakattoineen. Sitä voi pitää itsenäisenä työnä koristeellisena ja kaunispiirteisenä. Voi toisaalta myös ajatella, ettei terassin tyyli ”istu” koko rakennuksen tyyliin ja kokonaisuuteen.

Haapaniemikuortanepappilanterassi1-001

Tätä arvioidessa täytyy kuitenkin muistaa, että tähän terassiin ja sen käyttöön on liittynyt 1800 -luvulla yksi maamme ensimmäisistä ja arvostetuimmista pappilan puutarhoista. Voi kuvitella, että terassi liittyi niin pappilarakennukseen kuin siitä aukeavaan puutarhaan. Se kuvasti sitä ympäröivän puutarhan ja siitä edelleen aukeavan luonnon sydäntä. Se oli , kuten 1600 -luvulta lähtien ajateltiin pappilan puutarhan olevan, Jumalan luoman paratiisin esipiha, jotka ylisti Kaikkivaltiaan kunniaa ja kasvatti ihmisen onnellisuutta.

Terassia ympäröivä puutarha

Puutarha terasseineen ihastutti muun muassa puutarhaopettaja ja puutarhakoulutuksen uranuurtajaa puutarhakoulun johtaja, hortonomi Jenny Elfvingiä 1900 -luvun alkupuolella. Hän sanoi puutarhan edustavan keskiaikaista luostarityyliä. Hän laati pappilan puutarhasta ja sitä ympäröivästä idyllistä artikkelin Kansan kuvalehteen vuonna 1928. Alla on esitetty Jenny Elfvingin 1920 -luvulla piirtämä kartta tästä puutarhasta. Se perustuu sekä hänen katselmukseensa että kirkkoherra rovasti Eevertti Soinin vaimon Signe Soinin kanssa käymiin keskusteluihin. Niiden perusteella Elfving arvioi puutarhan perustetun 1800 -luvun alkupuolella tai jopa 1700 -luvun lopulla.Puutarhaelfvingkuortane-001

Pappilan ja sen terassin sekä siihen liittyvän puutarhan muodostamassa kokonaisuudessa on tyylejä eri aikakausilta. Vanhan pappilan ilme oli monipuolinen ja täynnä yksityiskohtia.

VanhaPappilaKuortaneHaapaniemiElfvingTuomisto-001

Alla on esitetty piirrosluonnosteluni muutamasta näkymästä Kuortaneen vanhan pappilan takapihalla 1900 -luvun alussa keväisen kesän aikaan. Olen käyttänyt piirrokseni perusteena Jenny Elfvingin edellä mainitussa vuoden 1928 artikkelissa mainitsemia kasvilajeja sekä puutarhan pohjapiirrosta.

6 Nauhat keskikaytava-001

4e Kuortanevanhahaapaniemipappila1-001.JPG
”… rakennuksen eteläreunassa on pitkin seinustaa kulkeva syreenirivi, jonka edessä on vaaleanpunaisia kerrottuja puistoruusuja… puutarhan etuosaan on koottu ylenpalttisesti kukkia ja pensaita” kuvailee hortonomi Jenny Elfving vuoden 1928 artikkelissaan Kuortaneen vanhan pappilan puutarhasta.

3c Kuortanevanhahaapaniemipappila-001

Pappilan tyylin ja puutarhan vaikutus Kuortaneella

Pappila, terassi ja puutarha ovat mitä ilmeisimmin aiheuttaneet aikakaudellaan 1700 -luvun lopulta, aina 1900 -luvun alkupuolelle asti, mielenkiintoa, ihastusta ja puhetta kuortanelaisten tervalla vaurastuvien talonpoikien ja muiden ihmisten keskuudessa. Ei sovi unohtaa sitä, että asumisessa 1800 -luvulla oltiin vielä siirtymässä niin Kuortaneella kuin muualla rakennuksien multipenkeistä kivijalkaan, savutuvista uloslämpiäviin savupiipullisiin leivinuuneihin sekä malka- ja olkikatoista pärekattoihin. On ilmeistä myös, etteivät kaikki seurakuntalaiset katsoneet hyvällä pappilan, ehkä jonkun mielestä, ”pröystäilevää ja hienostelevaa” ulkonäköä.

Uskon pappilan ulkoasun yksityiskohtineen olleen yhtenä esimerkkinä ja vaikuttimena 1700 -luvun lopulta lähtien Kuortaneen kaksifooninkisten talojen sekä alueen huvilarakentamisen tyyliin sekä pihapuutarhojen syntyyn. Voi asia olla myös toisinpäin eli seurakuntalaiset rakensivat pappilallensa sellaisen näköalaterassin tai -kuistin kuin tervalla vaurastuneiden varakkaimpien talonpoikien toinen toistaan komeampiin pohjalaistaloihin oli tuohon aikaan tapana rakentaa.

haapan-kuortanepappilan-takapiha-jari-j-tuomistopi
Kuvassa Kuortaneen vanha pappila ja sen takapiha Haapaniemessä vuonna 2015. 1700 -luvun lopulta lähtien tämän ”takapihan” täytti kaunis pappilan puutarha. Puutarha on poistettu ja tilalla on nurmikko. Näköalaterassin edessä kasvavat nykyään sembramännyt, jotka estävät näkymän rantalehtoon ja järvelle.

Jäljelle jäänyt vanhan pappilan ”elävä henki ja kauneus”

Olen oivaltanut mielestäni tätä artikkelia kirjoittaessani hitusen siitä, miksi Haapaniemessä sijaitseva vanha pappila on monelle nykypäivänkin kuortanelaiselle ja minulle kesäkuortanelaiselle tärkeä ja ehkä ”salaisen” lumoava paikka. Sen hengestä ja kauneudesta on jotain jäljellä. Jenny Elfvingin pohjapiirros sekä artikkeli puutarhasta antaa mahdollisuuden kuvitella tuo hänen sanoin ”Kuortaneen pappilan ihana, vanhantyylinen puutarha”. Eikä tässä pappilan puutarhassa vähintä osaa näytellyt tuo siitä jäljelle jäänyt ”Kuortaneen vanhan pappilan näköalaterassi”.

Olen luonnostellut piirroksilla tätä kadonnutta puutarhaa Esittelen niitä artikkelissani: ”Pappilan ihana, vanhantyylinen puutarha – Kadonneen puutarhan luonnostelua”

Lisää tietoa Kuortaneen Haapaniemen vanhasta pappilasta saat lisäksi muun muassa näistä lähteistä:

Jenny Elfvingin artikkeli ”Kuortaneen pappilan ihana, vanhantyylinen puutarha” Kansan kuvalehti nro 45 sivu 3-4 vlta 1928

Kevään ja kesän kukat 1900 -luvun alussa – Pihapiiri ennen osa 9, artikkeli Jari Tuomisto

Kuortaneen Haapaniemen pappila v.1600 – 1800 – Hengellisyyden ja sivistyksen ikkuna , artikkeli Jari Tuomisto

Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 3- Lapsuus ja nuoruus Haapaniemen pappilassa , artikkeli Jari Tuomisto

Lisää tietoa ja kuvan yleensä pappiloiden ihmisistä, elämästä, sisutuksesta ja kalustuksesta vuosilta 1860 – 1890 saat muun muassa katselemalla lisää kirkkoherrantytär Toini Olga Kallion , s.11.7. 1891, piirtämiä upeita vesiväritöitä ja niissä olevia selityksiä Ruoveden ja Pirttikylän pappiloista. Niihin pääset tästä Finna -hakupalvelun linkeistä: ”Ruoveden pappila” ja ”Pirttikylän pappila”.

”Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila” , Museoviraston verkkosivut

Ensio Rislakin eli entiseltä nimeltään Svanbergin ”Valentin” nimellä kirjoitettu kirja ”Pappilan häjy poika”, jossa hän kertoo muun muassa hänen lapsuudenkokemuksistaan Kuortaneen Haapaniemen pappilassa 1900 -luvun alussa.

© Jari J Tuomisto

Mainokset
Pappilan empire tyylinen näköalaterassi – Kuortaneen Haapaniemen vanha pappila

Kuortaneen Haapaniemen pappila v.1600 – 1800 – Hengellisyyden ja sivistyksen  ikkuna   

Pappilan paikan valinta

1aHaapaniemikuortanevanhapappila1700
Kuvitettu Kuortaneen vanhan pappilan portti ja kuusikoivukuja Haapaniemeen ennen 1900 -lukua.

Pappilan paikka valittiin 1600 -luvulla Haapaniemeen sen luonnonkauneuden ja sijaintinsa takia.  Se sijaitsi nimittäin perustamisensa aikana tärkeän Uusikaarlepyyn ja Ruoveden välisen tien varrella. Kuortaneen kirkkoon oli matkaa maanteitse 8 kilometriä ja järven poikki noin kolme kilometriä. Vaikka kirkko ja kylä eivät olleet aivan pappilan läheisyydessä se päätettiin kuitenkin perustaa sinne. Myös sillä, että Haapalan isäntä suostui tai tarjoutui antamaan niemen seurakunnan käyttöön lienee ollut päätöksen teolle tärkeää. Antoiko kirkko ja seurakunta maallista vastiketta Haapalan isännälle, en tiedä. Pappila on ollut Haapaniemessä vuodesta 1663 lähtien. Viimeisin pappilarakennus sinne on rakennettu vuonna 1779. Sitä on todennäköisesti rakennettu lisää tai peruskorjattu vuonna 1811.

vanhakartta-haapaniemipappila

 6Haapaniemikuortanevanhapappila1700-001

 

Pappilan rakennukset

Heikki Klemetti antaa ymmärtää, että Haapaniemen ensimmäinen asuirakennus lienee toiminut myös kappalaisen pappilana 1660 -luvulta lähtien. Olen piirtänyt pappilarakennuksen Heikki Klemetin kirjassa ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin” olleesta valokuvasta. Alussa siinä lienee ollut malkakatto ja se on ollut puun värinen eli harmaa.

9Haapaniemikuortanevanhapappila1700
Kappalaisen pappila sijaitsi Kuortanejärven rannalla. Sinne kuljettiin niin veneellä kuin tietä pitkin jalan tai hevosen kyydissä. Kirkkoveneet  ovat tässä kuvassa valmiina viemään pappia ja hänen seuruettaan järven selän yli Kuortaneen kirkkoon. Monesti kävi kertoman mukaan niin, että pappi ”piti perää” ja muut soutivat.

 

vanha-pappila-haapaniemi-kuortane
Kuva: Kuortaneen pappilan entinen ”vähäpuoli” Lakajoen sahalle siirrettynä. Se oli ennen korkeammalla kivijalalla. Ikkunat oli pienemmät ja oven edessä portaitten kate. Todennäköisesti tämä rakennus on ollut aikanaan kappalaispapin ja hänen perheensä asuinrakennus. Lähde: Kuortaneen Vaiheita sanoin ja kuvin. Heikki Klemetti,v.1935. 

Haapaniemen ensimmäinen asuirakennus lienee toiminut myös kappalaisen pappilana 1660 -luvulta lähtien. Olen piirtänyt pappilarakennuksen Heikki Klemetin kirjassa ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin” olleesta valokuvasta, jossa on hänen tietonsa mukaan  Haapaniemen ensimmäinen asuinrakennus. Alussa siinä lienee ollut malkakatto ja se on ollut puun värinen eli harmaa. Malka- ja turvekatto olivat yleisiä kattorakenteita Kuortaneenkin rakennuksissa tuohon aikaan. Pärekatot yleistyivät vasta 1800 -luvun lopulla.

haapaniemipappila160014-001

Puutarha oli alussa lähinnä kasvatuspaikka yrtti- ja lääkekasveille. Hyödyn aikakaudella 1700 -luvun lopulta lähtien alettiin pappiloissa yhä enemmän viljelemään myös ”keittiökasveja”, kuten muun muassa marjapensaita, perunaa ja erilaisia juureksia. Myös koristekasveja; puita ja pensaita sekä perennoita, alettiin kasvattaa siellä. Kuortanelaiset saivat vaikutteita tästä puutarhan pidosta.

Minulla ei ole varmaa tietoa, mitä ja minkälaisia rakennuksia ja niiden huonejakoja Haapaniemessä oli 1600 – ja 1700 -luvuilla. Niistä ja niiden ryhmityksestä saa jonkun käsityksen, jos oletetaan niin, että pappilassa täytyi olla toimeentulon takia lähes samat rakennukset kuin itsenäisessä talonpoikaistalossa tuohon aikaan . Asuinrakennuksina oli kappalaispapin ja hänen perheensä ”virkatalo” sekä pappilan piikojen ja renkien asuinrakennuksena savupirtti ja -tupa yhdistelmärakennus päärakennuksen Hiironniemen puolella.  Savupiipulliset asuinrakennukset olivat tuolloin vasta leviämässä yleisempään käyttöön suomen niemimaalla. Niitä oli ensimmäiseksi kartanoissa, pappiloissa ja muissa virkataloissa sekä varakkaammissa taloissa.

Llisäksi siellä täytyi olla muun muassa navetta, talli, lampola ja  polttopuuvarasto. Aittoja oli muun muassa viljavarastoksi, oluen panemiseen ja asumiseen sekä vieraiden majoittamiseen. Sepän paja sekä tuulimylly olivat kauempana. Pyykit pestiin rannassa.

7Haapaniemikuortanevanhapappila1700

Jos pappilassa oli oma riihi, niin sen paikka lienee ollut koivukuusikujan toisella puolen keskeisellä paikalla pappilan viljelyksiä. Riihitys voitiin tehdä myös naapurin isännän riihessä, joko Haapalassa tai Hiironniemessä.

Riihi5jarituomisto-001
Nestorintuvan luovariihi 1600 -luvulta sijaitsi pappilan naapurissa Hiironniemessä.

Alla on muutama piirroskuvani vanhan ”kappalaisenpappilan” 1600  – 1700 luvun kuvitellusta pihapiiristä.

3Haapaniemikuortanevanhapappila1700-001

4Haapaniemikuortanevanhapappila1700-001

 

5Haapaniemikuortanevanhapappila1700

Sitten, Museoviraston mukaan, vuonna 1779, rakennettiin uusi pappilan päärakennus, joka on esitetty alla olevassa kuvassa. Se rakennettiin noin 20 – 30 metriä aikaisempaa kappalaisen pappilarakennusta ylemmäs rannasta. Voi hyvin uskoa, että tuo vanha kappalaisen pappilana ollut rakennus purkunsa jälkeen siirrettiin ja rakennettiin uudeksi ”väentaloksi”.

Haapaniemen pappila 2 pi rere
Tämä Haapaniemen nykyinen pappila on rakennettu 1700-luvun lopulla.

Rakentaminen ajoittuu ajanjaksoon, jolloin Kuortane erosi itsenäiseksi seurakunnaksi Lapuasta. Virallinen eroaminen tapahtui vuonna 1798. Tällöin Alavudesta tuli sen kappeliseurakunta.

Ruotsin vallan aikana säädeltiin pappiloiden rakentamista tiukasti. Pappiloiden rakentamista varten määrättiin säännöt ja mallipiirrustukset. Ruotsi (-Suomen) valtiopäivillä vuonna 1727 annettiin päätös, että seurakuntalaisten oli rakennettava pappiloihin jo keskiaikana käsketyt rakennukset.

haapaniemen-pappila-jarven-puolipi
Haapaniemen nykyinen päärakennus on rakennettu Museoviraston mukaan 1779, jonka jälkeen siihen on tehty lisäsiipi. Terassi on komea ja siitä aukeaa ranta ja Kuortanejärvi katselijan silmiin.

Niissä asuin- ja vierastuvan sekä keittiön täytyi olla saman katon alla. Nämä rakennussäännöt loivat uudenmallisen päärakennuksen rakentamisiin ja aikaisemmin 1600 -luvulla käytetyn niin sanotun karoliinisen viishuonejärjestelmän ottamisen käyttöön. Sen mukaan rakennuksen keskellä oli eteinen ja sali ja sen molemmin puolen kamarit ja keittiö.

aittakuortanehaapaniemi-jari-j-tuomisto-pi

haapaniemitallinavettakuortane-jari-j-tuomistopi
Nykyinen ulkorakennus sijaitsee mitä todenäköisimmin vanhan navetan ja hevostallin paikalla

Näin ollen määräyksen mukaiset rakennukset olisivat olleet Haapaniemen pappilassakin: asuintupa, jossa oli kaksi kamaria ja kyökki sekä eteinen saman katon alla, panimohuone, jossa on leivinuuni ja kyökintakka, kaksilattiainen aitta eli luhti, ruoka-aitta ja kaksilattiainen lato ja luua välissä sekä navetta parsineen ja talli tarpeenmukaisine pilttuineen.

haapan-kuortanepappilan-takapiha-jari-j-tuomistopi
Pappilan aikaisempi päärakennus sijaitsi parikymmentä metriä lähempänä järveä, mutta alue huvimajalle ja puutarhalle oli samalla lailla kuin kuvassa sijoitettuna ja reunustettuna kiviaidalla. Sitä oli mukava katsella pappilan terassilta.

Luonnonkauneus Haapaniemessä

Haapaniemi sijaitsee Kuortanejärven pohjoisrannalla.

haapaniemi-pappila-piha-3-jari-j-tuomistopiHaapaniemen pappilaa reunustaa peltoaukeat. Sitä varjostaa siellä täällä vanhoja korkeita riippakoivuja ja havisevia haaparyhmiä.

Rantaan vie lehväkuja, joka varjostaa kulkijan tien ja luo turvallisen tunnon. Kesäisin saa valon ja varjon leikki luonnon vihreissä ja kirjavissa väreissä Haapaniemessä olijan mielen rauhoittumaan ja ihastelemaan sitä yhä uudelleen. Matalaa rantatöyrästä pitkin kulkee rantapolku, joka johtaa Hiironniemen puoleiselle oleilualueelle. Siinä on ollut pappilanväen mukava istuskella ja katsella ilta-aurinkoa tyynenä kesäiltana. Onhan siellä saaneet virkistyksen varmasti vieraat ja muukin pappilanväki, kunhan ovat muilta asioiltaan, töiltään ja kiireiltään ehtineet. Haapaniemessä oli papilla ja hänen perheellään hyvä olla, tehdä virkatyönsä ja asua.

haapaniemi-pappila-lehtokuja-jari-j-tuomistopi

Kuortanejärven rannat ovat hiekkaiset ja osittain kivikkoiset. Järven vesi on lämpimän ruskeaa ja kaislikot reunustavat rantaa siellä täällä. Rannassa on puulaituri, jonka alle on kerätty jo aikaisemmin rantavedessä olleet nostettavat kivet. Ranta oli pappilan kohdalta pitkälle matalaa ja hiekkaista. Ranta, laituri ja vilpola eli rantamaja olivat oiva paikka niille, jotka halusivat uida tai viettää rannalla muuten vain aikaa. Tuuli kävi usein kuitenkin järveltä päin ja silloin rannassa oli perin ikävä olla. Venevalkama oli kaivettu laiturin läheisyyteen rannan suojaan.

nakyma-kuortaneen-kirkkoon-pappilasta-jari-j-tuomistopi

nakyma-kuortaneen-kirkkoon-haapaniemen-pappilasta1pi
Näkymä Kuortaneen kirkkoon Haapaniemen vanhalta kivilaiturilta.

Kirkkovene, jossa oli 6 airoparia, on ollut koko pappilan ajan tärkeä kulkuväline. Kirkon torni ja tapuli siintää rannasta katsoen noin 3 kilometrin päässä järven vasemmassa laidassa hiekkatöyryn ja metsikön takaa. Kirkkoon ja kirkonkylälle soudettiin järven selän yli usein varsinkin hyvällä säällä. Veneeseen mahtui monta henkilöä ja aina oli vapaaehtoisia soutajia. Pappi oli monesti pitämässä perää.

nakyma-lansirannalle-haapaniemestapi-jari-j-tuomisto

Toinen vene oli kalastusta ja ajankulua varten. Ei pappilassa paljoa kalastettu, jos poikasten onkimista ei oteta huomioon. Jos kalaa tarvittiin, sitä sai ostettua hyvätahtoisilta kalastajilta.

Pappila virka- ja asuinpaikkana

Pappila rippikoulusaleineen ja asuinhuoneineen sekä väentupa eli ”vanha pappila” ja mahdollinen renkitupa sekä sen muut rakennukset olivat Kuortaneen seurakunnan. Päärakennuksessa eli pappilassa, jota kutsuttiin myös puustelliksi, olevien vierashuoneiden lisäksi oli sen länsipäädyssä todennäköisesti kouluhuone.

Tärkeät virkamiehet, kirkolliset ja muut huomattavat vieraat sekä pastorin sijaiset majoitettiin pappilan päärakennukseen. Olipa pappilassa mahdollisesti ajan hengen mukaan myös olut- ja viinikellari valtion virkamiehiä, kuten maamittareita, tuomareita ja upseereja varten. Väentupa oli nimensä mukaisesti tarkoitettu pappilan ”tavalliselle” väelle. Pappilassa oli lisäksi navetta, jossa oli ainakin hevosia ja lehmiä sekä lampaita, sikoja ja kanoja.

Pappilan hyvinvoinnin ja elämän ylläpitäjät

Naisväki hoiti kodin ja pappilan askareet. Johtajana oli kappalaisen vaimo, pappilan emäntä. Töitä oli paljon. Emäntä teki itse kotitöitä ja piti huolta lapsista. Kappalaisella ja hänen sijaisillaan oli apunaan palvelijoita. Sisätilatöihin palkattiin sisäkkö ja navettaan karjapiika. Sisäkkö huolehti emännän kanssa kodin ja pappilan yhteisten tilojen hoidon ja tarjoilut. Navettapiika hoiti tilan lehmien ylläpidon ja maidon lypsyn jatkokäsittelyineen. Miesten työt kuten hevosten hoidon ja ajot hoiti pappilan renki.

Pappilan elämässä arvostettiin tuona aikana käsitöitä, raamatun ääneen lukua ja kuuntelua. Niiden ääressä istuttiin ja rauhoituttiin. Myös tarkkaa ja jopa muodinmukaista pukeutumista pidettiin tärkeänä.

Hevonen oli tärkeä apu monessa asiassa. Se kuljetti pappia ja pappilan väkeä päivittäin paikasta toiseen, ympäri pitäjää. Kirkkomatkat olivat sille tuttuja. Kesällä se valjastettiin useimmiten vetämään kärryjä ja talvisin rekeä. Kyllähän sillä tehtiin myös pappilan maatöitä, mikäli sille aikaa reissuiltansa jäi. Pappilan renki huolehti yleensä hevosen valjastuksesta, ajosta ja sen hoidosta.

”Hengellisyyden ja sivistyksen ikkuna” kuortanelaisille

Seurakunta ja kuortanelaiset odottivat, että pappilan rakennukset ovat kauniita, edustuskelpoisia ja siistejä. Sen vieressä olevat puutarha ja hedelmäpuut oli myös oltava edustuskelpoisia. Ne olivat myös esimerkkinä koko pitäjän talollisille. Uusimpana muotina oli pappiloihin tulossa hyötypuutarhanurkkaus mauste- ja rohdoskasveineen ja siitä puhuttiin myös Kuortaneella 1800 -luvulla.

4 Kuortanevanhahaapaniemipappila-001

 

 

tiikerinmadonnanlilja
Puutarhassa oli muun muassa liljoja. Todennäköisesti puutarhasta löytyi esimerkiksi  kuvassa oleva istutus   Madonnnan- ja Tiikerinliljoista. Lisää istutuksia näet artikkelista ”Pappilan ihana, vanhantyylinen puutarha – Kadonneen puutarhan luonnostelua”. 

Kurkistus pappiloiden ihmisiin, elämään, rakennuksiin, kalustukseen ja sisustukseen sekä puutarhaan

Jos haluat kurkistaa Kuortaneen vanhan pappilan puutarhaan ja siellä kasvatettuihin kasveihin niin napsauta tätä linkkiä: ”Pappilan ihana, vanhantyylinen puutarha – Kadonneen puutarhan luonnostelua”.  Artikkeli kertoo Kuortaneen vanhan pappilan puutarhasta vuosilta 1779 – 1930.

Pappilan empiretyylisestä näköalakuistista kerrotaan taas tässä artikkelissa: ”  Pappilan empire tyylinen näköalaterassi – Kuortaneen Haapaniemen vanha pappila”.

Lapsen näkökulman Kuortaneen Haapaniemen pappilan elämään antaa kuvauksen tämä artikkeli: Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 3- Lapsuus ja nuoruus Haapaniemen pappilassa

Kuortaneen seurakunnan entisestä Haapaniemen pappilasta on lisää tietoa esimerkiksi Museoviraston sivulla:”Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila”  ja Ensio Rislakin eli entiseltä nimeltään Svanbergin ”Valentin” nimellä kirjoitetusta kirjasta ”Pappilan häjy poika”, jossa hän kertoo muun muassa lapsuudenkokemuksistaan Kuortaneen Haapaniemen pappilassa 1900 -luvun alussa.

Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1658

Lisää tietoa ja kuvan yleensä pappiloiden ihmisistä, elämästä, sisutuksesta ja kalustuksesta vuosilta 1860 – 1890 saat  muun muassa katselemalla lisää kirkkoherrantytär Toini Olga Kallion  , s.11.7. 1891, piirtämiä upeita vesiväritöitä ja niissä olevia selityksiä Ruoveden ja Pirttikylän pappiloista. Niihin pääset tästä Finna -hakupalvelun linkeistä: ”Ruoveden pappila”  ja ”Pirttikylän pappila”.

 

 

© Jari J Tuomisto

.

 

Kuortaneen Haapaniemen pappila v.1600 – 1800 – Hengellisyyden ja sivistyksen  ikkuna