Tämä Kurssin talo ja sen pihapiiri on mennyttä aikaa. Kurssin talorakennus on siirretty Kuortaneen Salmen kylän Seurusjärven rantatöyräältä 1920 -luvulla Museoviraston Seurasaaren museoalueelle Helsinkiin.
Kurssin talo on rakennettu Seurasaaren museoalueella ”entiselleen” eli entisöity niin ulkoisesti kuin sisältä. Myös osa talon kalustosta ja ”veroilusta” on siirretty uuteen paikkaansa. Kurssi edustaa esittää Helsingissä yleisölle Kuortanetta ja sen eteläpohjalaista rakennus- ja käsityöperintöä aina 1700 -luvulta lähtien.
Alla on Kurssin talon eli asuinrakennuksen esittelyvideo.
A.O. Henkel piirsi Kurssin päärakennuksen osto- ja siirtovalmistelun aikana 1918 muistiin ”Kurssin pihan” rakennusjärjestyksen, joka on esitetty alla.
Mallinsin ”Kurssin pihan” sen alkuperäiseen paikkaan Salmen kylälle Kuortaneelle Seurusjärven rantatörmälle. Alla mallinnuspiirros ylläolevasta pihjapiirroksesta. Mallinnuksessa on käytetty apuna Henkelin piirroksen lisäksi myös Aalto yliopiston Raami -tietokannassa verkossa löytyvää piirrosta ”Arkkitehtuurin historian opetusdiat, Suomi: kulttuurimaisemat, kylät, talonpoikaisrakennukset (C4)”
Alkuperäisten rakennuksien mallintamisen apuna on käytetty vanhoja Museoviraston Musketti -kokoelmassa olevia kuvia. Päärakennus ja luttirakennus on mallinnettu suoraan niistä. Muiden rakennusten malleina on käytetty edellä mainittujen piirrosten lisäksi ajan ja paikallisen tavan mukaan rakennettujen rakennusten malleja. Luttirakennuksen julkisivu on leikattu valokuvasta.
Alla on esitetty videoanimaatio Kurssin pihapiiristä Kuortaneen Salmella.
Kurssin talosta lisää :
Museoviraston sivut Museot ja linnat > Seurasaaren ulkomuseo > Museorakennukset:
https://www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaarenulkomuseo/museorakennukset
”Kurssin talo, Kuortane
Kurssin talo oli saman suvun hallussa 1700-luvun lopulta saakka. Parhaimmillaan 1800-luvun loppupuolella siellä asui 13-15 henkilöä: isäntä ja emäntä, vanha isäntä ja emäntä, täti, neljä lasta sekä pari kolme renkiä ja saman verran piikoja.
Kurssin asuinrakennuksessa on toisessa päässä suuri korkea tupa, joka oli elämisen keskus. Tuvassa myös nukuttiin. Tuvan oikealla puolella oleva muuri on takan ja leivinuunin yhdistelmä. Ruoka valmistettiin avotulella padassa, joka riippui haahlasta tai kolmijalan päällä. Ateriat syötiin pitkän pöydän ääressä. Miesten puutöitä varten on seinältä laskettava höyläpenkki ja työkaluja omissa telineissään. Tuvan sängyt ovat edusverhollisia kerrossänkyjä. Peräsängyssä nukkuivat tyttäret ja piiat, ovisängyssä pojat ja rengit.
Talon toinen pää on kaksikerroksinen. Alakerrassa on porstuan lisäksi tupakamari, jossa isäntä ja emäntä nukkuivat, toinen tupa ns. erstupa, joka oli eräänlainen varahuone sekä lämmittämätön maitokamari ruokatavaroiden säilytykseen. Yläkerrassa on ylistupa, jossa asui mm. syytingillä ollut vanha parinkunta, ylistuvan kamari sekä yliskamari, joka oli talon tyttärien huone.
Kurssin talon yhteyteen on tuotu Kuortaneen Ruonan kylästä Sippolan talon porttiluhti vuodelta 1782. Samanlaisen luhtirakennuksen kautta tultiin ennenkin Kurssin pihaan. Porttiluhdissa on mm. asuttava lämmittämätön luttitupa ja sen yläpuolella tyttärien luhti, joka oli kauniisti verhoiltu, puettu, kapioiksi tarkoitetuin tekstiilein.”
Harri Kallio-Kurssin artikkeli ”Talo muistaa kasakan naurun” Ilkka -lehdessä vuonna 2014: https://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/talo-muistaa-kasakan-naurun-1.1700431
Ote ko. artikkelista:
”Helsingin Seurasaaressa on jokaisen Etelä-Pohjanmaan historiasta kiinnostuneen pakollinen vierailukohde: Kurssin talo. Jo 1770-luvulla valmistunut puolitoistakerroksinen pohjalaistalo on samalla yksi vanhimpia lähes alkuperäisessä kunnossa säilyneitä eteläpohjalaisia puurakennuksia. Talo myytiin Kuortaneen Salmelta 1920-luvun alkupuolella perusteilla olevalle museosaarelle, vain kivenheiton päähän presidentti Kekkosen aikoinaan asuttamasta Tamminiemestä.
Taloon astuvaa tervehtii portaikkojen varjostama eteinen, josta on kulku tupaan ja kahteen kamariin. 1800-luvulla laajennetussa talossa riittää huoneita myös yläkerrassa. Valtavankokoinen tupa tuoksuu patinoituneelle puulle ja aavistuksen tervalle, pitäjässä yhä arvostetulle mustalle kullalle…”
Raportti ”Kuortaneenjärven pohjoisosan argeologinen inventointi”: https://kuortane.fi/wp-content/uploads/Liite4_Raportti_Kuortaneenjarven_pohjoisosan_arkeologinen_inventointi.pdf
Ote:
”Kurssin talo on perustettu vuonna 1684. Tila autioitui mahdollisesti 1700-luvun alussa, mutta asutettiin jo vuosisadan puolivälissä. Kurssin vanha päärakennus on siirretty Seurasaaren ulkoilmamuseoon (Piiskoomännyn juurelta. Kuortaneen Salmen kyläkirja, s. 45). Nykyisin paikalla on talo pihapiireineen. Pihan pohjoisreunalla on navettarakennus.”
©Jari J Tuomisto
"Mennyt ei ollutkaan mustavalkoinen" 