Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen perheen isäksi Frans Immanuel Wettbergiksi tai Kivekkääksi. Päätin ottaa hänen elämästään hiukan enemmän selvää. Täytyy myöntää se, että tämän herra Fransin ”liikkujen” selvitys on ollut mielenkiintoista ja osin hankalaakin työtä.
Ajan ja resurssien puutteen takia rajoitin lähdemateriaalin hankinnan vanhojen sanomalehtien uutisiin sekä kirkonkirjoista saatavaan tietoon sekä aineistoon, jota löysin Finna -hakupavelusta.
Esittelen pintapuolisen selvitykseni tuloksia hänestä kertovissa artikkeleissani. Pyrin sitomaan Fransin elämän tapahtumat ja käännekohdat ajankuviin. Tukeudun johtopäätöksissäni osittain valistuneeseen tulkintaan. Olen täydentänyt Fransin elämän vaiheita sekä tapahtumia myös kuvitteellisesti. En ole ollut lähdekriittinen, enkä merkitse viitteitä tarkemmin.
Jatkuu edellisestä osasta ”Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 5 – Fennomaniaa, kruununnimismies Sparfvén ja New York ”
Aikaisemmassa osassa tapahtunutta.
Eletään Fransin, syntynyt. 1859, elämää vuosina 1882 – 1894. Frans on mennyt naimisiin Amandan kanssa ja muuttanut Ikaalisten kauppalaan; saanut lapsia ja menettänyt lapsia, ollut välillä merimiehenä, välillä leipurina. Frans Wettberg tuli tutuksi kauppalan väelle, joita oli noin 200 tuohon aikaan. Kauppalan kruununnimismieheksi tuli Kaarlo Sparfvén 1885. Sparfvén, muu virkavalta sekä ylempi sääty eivät katsoneet tätä esiintymishaluista, kyvykästä, raamikasta, monikielistä alempi säätyistä leipurimerimiestä hyvällä, vaan hän joutui nopeasti silmätikuksi. Yhteenotto tavalla tai toisella oli odotettavissa ”herkkähipiäisen” ja hyväksytyksi, tasaver kansalaiseksi haluavan Fransin ja ”kauppalan kuninkaaksi” pyrkivän nimismies Sparfvénin kanssa. Esinäytöstä kunnon yhteenottoon käytiin heti Sparfvénin tultua kauppalaan. Frans joutui selvittelemään asioita myös virkateitse tuona ajanjaksona nimismiehen sekä ainakin torppari Malakias Jokelan kanssa. Hän vaihtoi vuonna 1887 kansallismielisyyden innoittamana sukunimensä Wettbergistä Kivekkääksi. Ikaalisissa ei ollut 1892 Fransille töitä, merielämä ja Pohjois-Amerikka kutsuivat. Frans seilasi tuona vuonna ensimmäisen kerran valtameren taakse ja lähetti kirjeitä sekä sähkeitä Amandalle ”meriltä” ja ulkomaisista satamista vielä vuonna 1894.
Frans on nyt 36 vuotias.
1895 – 1896
Merkintöjen vähäisyys tältä ajalta merkitsee mahdollisesti sitä, että Frans tuli meriltä kotiin ja oli koti-isänä. Oliko uudelleen raskaaksi tullut Amanda pyytänyt tai käskenyt Fransin jäädä kotiin? On hyvin mahdollista, että vaimon odotusaika ja keskustelut olisivat saaneet Fransin jäämään Ikaalisiin jälleen ”maakravuksi”. Perheeseen syntyi 17.1.1896 Frans Henrik nimen saanut poikalapsi.
Hän teki leipurin töitä ja niin kutsuttuja muita töitä, mitä milloinkin sai tai järjesti.
1897
Frans puhuu ympäri maakuntaa, kuinka onni oli potkaissut hänen perhettään, eli tarkemmin hänen kahta tytärtänsä vuoden 1893 oblikaatioarpajaisissa.
Ruotsalaisia obligaatioita vuodelta 1898. Kuva: Tomas er [CC BY-SA 3.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0) or GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html)%5D, from Wikimedia Commons
He saivat arpajaisissa silloin, hänen mukaansa, 20 000 kruunua. Niiden lunastamisesta kertoo torstaina 4.3.1897 ilmestynyt Tammerfors Nyheter no. 25 otsikolla ”En lyclig fattig bagare”. Se on esitetty alla.
Siinä kerrotaan F E Kivekkäästä, joka asuu kaukana Ikaalisissa. Se kertoo kuinka hän sieltä kaukaa matkusti Tukholmaan lunastaakseen siellä noin 20 000 kruunua, jotka hänen tyttärensä olivat voittaneet vuoden 1893 obligaatioarvonnassa. Hän oli matkustanut sinne Kööpenhaminan ja Malmön kautta. Hän oli käynyt Malmössä paikallisen lehden Malmö Tidningenin toimituksessa puhuakseen tästä riemukkaasta tapahtumasta ja muisti puheissaan lehdelle myös hänen rakkaan vaimonsa, joka hoiti leipomoa hänen ollessa pitkällä matkalla, josta hän toi mukanaan kotiintuomiset tyttärilleen.
Mielenkiintoista tuleviin tapahtumiin nähden oli se, että uutinen voitosta oli ollut jo kuukautta aiemmin ”Kansalainen” -lehdessä.
Sen perusteella Frans ei ole osannut pitää suutansa kiinni vaan on kehuskellut ympäriinsä perhettä kohdanneesta arpajaivoitosta. Tuntuu kuitenkin siltä, että tämä Tammerfors Tidningenin uutinen oli tehty Fransin itsensä aloitteesta.
En löytänyt hauillani tästä asiasta uutista Malmö Tidningenistä, vaikka Frans oli sanojensa mukaan siellä käynyt uutisen takia. Frans oli myös puhunut kahdesta tyttärestään kotona. Tänä kuluvana vuonna 1897 Amadalla ja Fransilla ei ollut perheessään 2 tyttöä. Heillä oli Hiski -haun mukaan tuolloin 2 lasta, jotka olivat vuoden vanha Frans Henrik sekä Akaalla syntynyt 9 vuotias Lempi. Saima ja Frans Henrik olivat kuolleet aiemmin.
Fransin onni päättyi kuitenkin pian. Samana päivänä kun voittouutinen ilmestyi Tammerfors Tidningenissä, eli 3.3., tapahtui katastrofi. Uutiset lehdissä kertoivat allaolevaa.
-
Matkantekoa reellä. Museovirasto Musketti CCBY4.0
Frans oli aloittanut paluumatkansa Tampereelta Ikaalisiin 3.3. parin ikaalilaisen kaverinsa kanssa. Hän oli pysähtynyt Pohjanmaan tien varrella olevaan Lähteenmäen torppaan ja oli siellä esitellyt kaverilleen, torppari A Ruisniemelle, palkintorahoilla Tukholmasta ostamaansa haulikkoa. Ase oli syystä tai toisesta lauennut ja A Ruisniemi oli saanut kuolettavan osuman.
Asiaa käsiteltiin 13.4.1897 ”Kansalainen” -lehden uutisen mukaan Hämeenkyrön välikäräjillä jo 1.4. Lehtileike on alla.
Leipuri Frans Emanuel Kivekästä syytettiin törkeästä varomattomuudesta aseen käyttämisessä. ”Leipuri Kivekäs oli näet niin varomattomasti pidellyt 3.3. kivääriään torppari A. Ruisniemen torpassa, että kivääri laukesi ja sen kuula tuotti mainitulle Ruisniemelle kuoleman. Oikeus tuomitsi Kivekkään 2 kuukaudeksi vankeuteen sekä suorittamaan Ruisniemen leskelle 500 mk ja oikeuskulut.”
Oliko paikkana Lähteenmäen torppa ja aseena haulikko vai kivääri, kuten aikaisemmissa uutisissa tulkitsin, jää epäselväksi.
Frans joutui kuritushuonevankeuteen 2 kuukaudeksi.
1898
Synkät pilvet ovat kerääntyneet Fransin ja hänen perheensä ylle.
Jatkuu….
Fransin elämää koskeviin vaiheisiin on linkit alla. Artikkeleissa seurataan hänen eloaan kronologisesti 1859 – . Niissä tukeudutaan lehtileikkeisiin, vanhoihin valokuviin, rippikirjoihin sekä muihin merkintöihin, joita on kirjoitettu hänestä, ajasta, mijööstä sekä juttuihin liittyvistä henkilöistä:
Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 10 – The Finn Walker, White House and President’s signature
Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 8 – Lurkevitshi ja nimismiehen kunnia
Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 7 – Santarmiurkkija vai Don Quijote
Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 6 – ”Inga lyckopengar
Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 5 – Fennomaniaa, kruununnimismies Sparfvén ja New York
Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 4 – Leipuri ja merimies
Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 3- Lapsuus ja nuoruus Haapaniemen pappilassa
Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs Osa 2 – Syntymä ja perhe
Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs
sekä lisää aiheesta sekä hänen elämänsä vaiheisiin liittyvistä paikoista :
01.12.1901 Ikaalilainen -lehti : lukemista Ikaalisten kihlakuntalaisille
Kuortaneen Haapaniemen pappila v.1600 – 1800 – Hengellisyyden ja sivistyksen ikkuna , artikkeli Jari Tuomisto
Pappilan ihana, vanhantyylinen puutarha – Kadonneen puutarhan luonnostelua
Pappilan empire tyylinen näköalaterassi – Kuortaneen Haapaniemen vanha pappila, Jari Tuomiston artikkeli, v. 2018
Lisää tietoa ja kuvan yleensä pappiloiden ihmisistä, elämästä, sisutuksesta ja kalustuksesta vuosilta 1860 – 1890 saat muun muassa katselemalla kirkkoherrantytär Toini Olga Kallion , s.11.7. 1891, piirtämiä upeita vesiväritöitä ja niissä olevia selityksiä Ruoveden ja Pirttikylän pappiloista. Niihin pääset tästä Finna -hakupalvelun linkeistä: ”Ruoveden pappila” ja ”Pirttikylän pappila”.
”Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila” , Museoviraston verkkosivut
Ensio Rislakin eli entiseltä nimeltään Svanbergin ”Valentin” nimellä kirjoitettu kirja ”Pappilan häjy poika”, jossa hän kertoo muun muassa hänen lapsuudenkokemuksistaan Kuortaneen Haapaniemen pappilassa 1900 -luvun alussa.
Tapaus pastori Jaakko Wettberg – vaikutukset Kuortaneella 1849-1885
Kaikki lehtileikkeet, joissa ei ole perusteellisia lähdemerkintöjä ovat Kansalliskirjaston Digi -aineistosta.
© Jari J Tuomisto
"Mennyt ei ollutkaan mustavalkoinen" 