1900 -luvun alun Ala-Kuljun talon pihapiirin ennallistus mallintamalla – Pihapiiri ennen osa 13

Kategoriassa asuminen, Kasvit, Kulttuurihistoria, Museot, Pihapiiri, rakennushistoria, Suomen historia, talonpoikaistyyli, Yleinen

”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa.

Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä.

Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen Mäyryssä. Päärakennuksen viimeinen osa purettiin 1970 -luvulla. Rakennukset, niiden paikat ja mallit on laadittu mukaellen Harri Ala-Kuljun omistuksessa olevia valokuvia. Työssä on käytetty myös tekijän omaa kuvitusta. Pihapiiri rakennuksineen ja puutarha on uudelleenrakennettu 2- ja3D -mallintamalla 1900 -luvun alun ajan ja hengen mukaisiksi. Rakennuksien maalatut pinnat on mallinnettu 1900 -luvun alussa käytössä olleiden tyypillisesti käytettyjen ”punamultamaalien” värisiksi.

Yhtenä yksityiskohtana mainittakoon vaalea syytinkitalo kaksifooninkisen päärakennuksen vieressä. Siinä asuivat 1900 -luvun alussa tilan vanha isäntä Aleksanteri ja hänen vaimonsa kansanedustaja Eveliina Ala-Kulju.

Alla on linkkejä sivuille ja videoklippeihin, joissa on kerrottu ja mallinnettu yksityiskohtaisemmin 1800 – 1900 -lukujen pohjalaistalojen pihapiirin elämän kehystä.

  1. Kulku läpi kaksifooninkisen talon, sen huoneisiin ja kalustoon tutustuminen. 
  2. Kaksifooninkisen Ala-Kuljun talon, Kuortaneella, kalunkirjoitus vuonna 1892 – Asuminen ennen osa 6
  3. Hevostalli oli tärkeä joka talossa .
  4. Hevosella piti olla hyvät varusteet.
  5. Ajokaluja eli liikkumisvälineitä talvella ja kesällä .
  6. Ala-Kuljun navetta oli tn. kivestä rakennettu lattiallinen luontinavetta. Sitä aikaisemmin oli Länsi-Suomessa yleisesti  karja- ja maataloutta harjoittavilla hirsinen lattia- eli luontinavetta.
  7. Savusaunan lämmitys oli tärkeää. 
  8. Elonkorjuussa oli luuvariihi tärkeässä asemassa.
  9. 1800-1900 luvuilla käytössä olleilla tuulimyllyillä saatiin muun muassa talon jauhot jauhatettua .
  10. ”Suutari, kenkäseppä, pikikoura” Talossa käyvä suutari teki talonväelle vuosittain töitä. 
  11. ”Seppä, raudan ja Sammon takoja” Talon väki teki taitonsa mukaan sepän töitä, mutta kyläseppä ja hänen palveluksensa oli elintärkeitä myös Ala-Kuljussa. Sepän paja.
  12. Vesimyllyt. Jos oli tuulimyllyjä, niin sopivien purojen ja vesiuomien koskissa oli myös vesimyllyjä. Niitä käytettiin hyväksi tuulimyllyjen tapaan tuottamaan käyttövoimaa jauhatukseen ja esimerkiksi sahaan.
  13. Pappilan puutarha oli yhtenä tärkeänä mallina taloihin hitaasti yleistyvissä hyöty- ja muotopuutarhoissa. Tuon ajan muotikasveja .
  14. Multipenkkiä käytettiin päärakennuksien alapohjaratkaisuna myös Ala-Kuljun talossa.

 

Tässä muita linkkejä Ala-Kuljun taloon ja sen elämään

Kaksifooninkinen talo – Asuminen ennen osa 4, tekijä Jari J Tuomisto

1900 -luvun alun Ala-Kuljun talon pihapiirin ennallistus mallintamalla – Pihapiiri ennen osa 13, tekijä Jari J Tuomisto

Kaksifooninkisen talon tilat ja kalusteet v.1700 – 1900 – Asuminen ennen osa 5, Jari J Tuomisto

Maanviljelijä Aleksanteri Eliaksenpoika Ala-Kulju – Kuortaneelta, Jari J Tuomisto

Ensimmäisen eduskunnan naiset: Eveliina Ala-Kulju, YLE Areena, Reino Ala-Kulju muistelee äitiänsä ja oloja muun muassa Ala-Kuljussa

 

 

© Jari J Tuomisto