Kaksifooninkisen Ala-Kuljun talon kalunkirjoitus vuonna 1892 Kuortaneella – Asuminen ennen osa 6

Sain tutkittavaksi ystäväni ja sukulaiseni Harri Ala-Kuljun yksityiskokoelmasta 9. päivä syyskuuta vuonna 1892 laaditun Ala-Kuljun talon kalunkirjoituksen. Talo oli Kuortaneen Mäyryssä. Se on laadittu talon silloisen emännän, isoisäni isoäidin, Hedvig ”Heta” Yrjöntytär Ala-Kuljun os. Sippolan kuoleman johdosta. Heta oli syntynyt Kauhavalla 16.7.1840 ja kuoli, kuten kuolinilmoituksessa sanotaan, hiljaisesti 14.6.1892 51 vuoden ikäisenä. Kalunkirjoitukseen on kirjoitettu…… Jatka artikkeliin Kaksifooninkisen Ala-Kuljun talon kalunkirjoitus vuonna 1892 Kuortaneella – Asuminen ennen osa 6

1900 -luvun alun Ala-Kuljun talon pihapiirin ennallistus mallintamalla – Pihapiiri ennen osa 13

”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa. Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä. Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen…… Jatka artikkeliin 1900 -luvun alun Ala-Kuljun talon pihapiirin ennallistus mallintamalla – Pihapiiri ennen osa 13

Elonkorjuu Etelä-Pohjanmaalla; luuvariihestä jyvät ja harakkamyllystä jauhot – Pihapiiri ennen osa 10

Miten viljasta saatiin luuvariihessä jyvät ja jyvistä ” harakka” – tuulimyllyssä jauhot ennen koneellisen korjuun ja puinnin aikakautta? https://youtu.be/A-wL57ZD2yA Sisällysluettelo Yleistä Elonkorjuu Esikuivatus ulkona pellolla Luuvariihi Lyhteiden kuivatus riihen ”kiuashuoneessa” Puinti käsin luuvahuoneessa Puinnoksen puhdistus käsin Jyvät jauhoksi Yleistä Nimitykset riihille ja tuulimyllyille sekä elonkorjuun asioille, esineille ja töille olivat usein omat eri pitäjissä ja…… Jatka artikkeliin Elonkorjuu Etelä-Pohjanmaalla; luuvariihestä jyvät ja harakkamyllystä jauhot – Pihapiiri ennen osa 10

Maanviljelijä Aleksanteri Eliaksenpoika Ala-Kulju – Kuortaneelta

    Talonpoikaispersoona, maanviljelijä, talous- ja kunnallismies, Aleksanteri Eliaksenpoika Ala-Kulju syntyi marraskuun 10.päivänä 1839 Kuortaneen Kuljussa. Hän vaikutti ja kehitti luottamustoimissaan Kuortanetta 1876 – 1915 eli noin 40 vuoden ajan.  Napsauta, jos haluat tietää: Mikä oli ajankuva Kuortaneella ja Suomessa Aleksanterin elinaikana?   Aleksanteri eli lapsuutensa Ala-Kuljun vauraassa ja vilkkaassa pohjalaistalossa Alavudelle johtavan vanhan tien varressa,…… Jatka artikkeliin Maanviljelijä Aleksanteri Eliaksenpoika Ala-Kulju – Kuortaneelta

Pappilan ihana, vanhantyylinen puutarha – Kadonneen puutarhan luonnostelua

Sisällysluettelo Piirros Kuortaneen pappilan puutarhasta vuodelta 1928 Puutarhan perustamisajankohta Luostarimallinen puutarha ja siellä viljellyt kasvit Luostari-maisematyylinen puutarha Puutarhan puut Hedelmäpuut, koristepensaat ja köynnökset Kesäkukka- , köynnös- ja perennaistutukset Yksittäispiirroksia suunnitelman perenna- ja kesäkukkaistutuksista sekä kustannusarvio Perenna- ja kesäkukkaistutusten kokonaiskustannukset Kirjallisuusviitteet ja verkkolinkit Piirros Kuortaneen pappilan puutarhasta vuodelta 1928 Tämän puutarhaluonnostelun perustana on Jenny Elfvingin Kuortaneen…… Jatka artikkeliin Pappilan ihana, vanhantyylinen puutarha – Kadonneen puutarhan luonnostelua

Kevään ja kesän kukat 1900 -luvun alussa – Pihapiiri ennen osa 9

Selailin vanhoja lehtiä Kansalliskirjaston digitaalisesta kokoelmasta. Etsin kasveja, joita on ennen kasvatettu puutarhoissa ja pihoilla.  Koin mielenkiintoiseksi useita silloisia ohjeita ja myyntiluetteloita niin perennoista eli useampivuotisista kukkijoista kuin niin kutsutuista yksivuotisista ”kesäkukista”. Esittelen tässä artikkelisssani molemmista ”ryhmistä” esimerkin. Ensimmäinen on löytämäni ohje ”Kevään ja alkukesän kukkijoista”. Se oli Kodin kaswitarha -lehdessä vuodelta 1915 numero 4 …… Jatka artikkeliin Kevään ja kesän kukat 1900 -luvun alussa – Pihapiiri ennen osa 9

Hevosen ajokalut – pihapiiri ennen osa 7

Sisällysluettelo Yleistä Purilaat eli renttuut Jalasreet Pyörälliset ajokalut Purilaspoluista kärrypoluiksi ja teiksi Hevosen kesä- ja talviajokalut Kesäajokalut Talviajokalut Ajokalujen huollosta Lisätietoa Yleistä Ihminen kesytti hevosen noin 4000 – 2000 vuotta eaa. Hän on käyttänyt sen jälkeen hevosen apua myös liikkumiseensa paikasta toiseen. Hevosella on aluksi ratsastettu ja vedätetty purilaita sekä rekiä. Niiden jälkeen sille keksittiin…… Jatka artikkeliin Hevosen ajokalut – pihapiiri ennen osa 7

Lattia- eli luontinavetta – Pihapiiri ennen osa 5

Lattia- eli luontinavetta Länsi-Suomessa Lattia- eli luontinavetat olivat mahdollisesti karjan ja muiden eläinten suojana jo keskiajan alussa nykyisen Ruotsin puolella. Siis ennen Suomen niemimaalle tehtyjä kristinuskoon ”käännyttämis” -retkiä 1150-luvulla. Kustaa Vaasan lupa uudisasuttaa erämaat 1500 -luvulla sai ”suomalaisen” asutuksen leviämään rannikolta maan sisempiin osiin. Uudisraivaajat rakensivat torpat erämaan järvien rantaan ja jokien auringonpaisteisille, pohjoistuulen suojassa oleville…… Jatka artikkeliin Lattia- eli luontinavetta – Pihapiiri ennen osa 5

Kuortaneen Haapaniemen pappila v.1600 – 1800 – Hengellisyyden ja sivistyksen  ikkuna   

Pappilan paikan valinta Pappilan paikka valittiin 1600 -luvulla Haapaniemeen sen luonnonkauneuden ja sijaintinsa takia. Se sijaitsi nimittäin perustamisensa aikana tärkeän Uusikaarlepyyn ja Ruoveden välisen tien varrella. Kuortaneen kirkkoon oli matkaa maanteitse 8 kilometriä ja järven poikki noin kolme kilometriä. Vaikka kirkko ja kylä eivät olleet aivan pappilan läheisyydessä se päätettiin kuitenkin perustaa sinne. Myös sillä,…… Jatka artikkeliin Kuortaneen Haapaniemen pappila v.1600 – 1800 – Hengellisyyden ja sivistyksen  ikkuna   

Kaksifooninkinen talo – Asuminen ennen osa 4

Kaksifooninkinen talo Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaalla rakennettiin 1700 – 1900 -luvun alussa niin kutsuttuja 2 -fooninkisia tuparateja eli kaksikerroksisia asuintaloja. Ne saivat vaikutteita Vaasan 1700 –luvun porvaristaloista. Ne olivat ja ovat asuintiloiltaan jopa 550 neliöisiä. Kaksifooninkinen eli kaksikerroksinen pohjalaistalo, tuparati, on pitkä asuinrakennus, jossa yläkerran huoneet täyttävät täyden huonekorkeuden. Toinen toistaan komeampia 2-fooninkisia taloja rakensivat lähinnä tervapoltosta…… Jatka artikkeliin Kaksifooninkinen talo – Asuminen ennen osa 4