”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa. Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä. Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen…… Jatka artikkeliin 1900 -luvun alun Ala-Kuljun talon pihapiirin ennallistus mallintamalla – Pihapiiri ennen osa 13
Kategoria: Yleinen
Joulun rukous – ”Herran juhlan aika”
Hämärään vaik jo päivä taittuu Joulun tähti taivaan lahja Kirkkaan valon suo Johdattaen meit Sanan luo Pöytäs juhlaa täynnä on siit kiitollinen ain oon On nyt koittavi Joulun taika Harras Herran juhlan aika Soi nyt taivaalta laulu enkelten Kristus syntynyt on luo jokaisen ©Jari J Tuomisto
PAKANA JA KRISTITTY – SUOMALAINEN VUONNA 1323
Kristinuskon vaikutus suomalaisten maailmankuvaan 1100 -luvulta vuoteen 1323 Johdanto 1. Käsitteiden määrittelyä 2. Suomalainen – Pohjolan ihminen esikristillisenä aikana 3. Suomalaisen maailmankuva esikristillisenä aikana 3.1. Muinaisusko ja sen piirteitä 3.2. Muinaisuskon maailmankuva 3.3. Muinaisuskon vahvuudet 4. Kristinusko 4.1. Kristinuskon maailmankuva 5. Kristillisen kirkon lähetystyö 5.1. Kristinuskon vahvuudet ja heikkoudet lähetystyössä 5.1.1.Kristinuskon vahvuudet lähetystyön tekijän kannalta 5.1.2.Kristinuskon vahvuudet muinaisuskoon verrattuna 5.1.3.Lähetystyön heikkoudet ei kristityn…… Jatka artikkeliin PAKANA JA KRISTITTY – SUOMALAINEN VUONNA 1323
Suomalainen vuonna 98 jaa. – Pohjolan viheliäisen köyhä ja villin vapaa ihminen
Roomalainen senaattori ja historioitsija Cornelius Tacitus kertoo teoksessaan Germania vuonna 98 jKr., sen pohjoispuolella olevasta ”fenni” -nimen saaneesta ihmisyhteisöstä, muun muassa seuraavaa: ” Fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa terästävät luilla. Metsästys elättää yhtäläisesti sekä…… Jatka artikkeliin Suomalainen vuonna 98 jaa. – Pohjolan viheliäisen köyhä ja villin vapaa ihminen
Suomen kaupunkien piirteitä ja hallintoa keskiajalta 1800 -luvulle
Kaupunki määriteltiin keskiaikana siten, että sillä on oltava pysyvä ympärivuotinen asutus. Sen pitää erottua lisäksi ympäröivästä maaseudusta. Siellä täytyy olla katuja, kortteleita ja tontteja. Kaupungin keskustaa on ympäröitävä tiiviisti ryhmitellyt talot. Siellä oli oltava oma kirkko. Suomessa oli tämän määritelmän mukaan tuohon aikaan 6 kaupunkia. Valtio ei suunnitellut eikä johtanut kaupunkien kokonaisrakentamista keskiajalla. Tuolloin ei…… Jatka artikkeliin Suomen kaupunkien piirteitä ja hallintoa keskiajalta 1800 -luvulle
Ajankuvia 1600 -luvun Ruotsi-Suomesta
Esittelen tässä artikkelissa ajankuvia ja elämisen ”raameja” 1600 -luvun Ruotsissa. Aihealueet ovat 1600 -luvun Ruotsi-Suomen: maailmankäsitys, uskonto, valta ja oikeus, talous, sivistys ja kulttuuri, asuminen, noitavainot, tiede, naiset ja miehet sekä rakkaus. Artikkeli perustuu muistiinpanoihini historioitsija Mirkka Lappalaisen ja toimittaja Leena Häkkisen vuoden 2010 syksyllä esitetystä erinomaisesta 4 -osaisesta radiosarjasta ”1600-luvun hahmoja”. Se käsitteli 1600-luvun…… Jatka artikkeliin Ajankuvia 1600 -luvun Ruotsi-Suomesta
Kruunun verotus ja sen mitta 1500 – 1600 -luvun vaihteessa
1500 -luvulle tultaessa verotus perustui keskiaikaiseen perinteeseen ja tapoihin. Sen vaikutukset verovelvollisiin olivat monenlaiset. Tämän artikkelin tarkoitus on selvittää miten verotus vaikutti talonpoikiin. Artikkelissa esitetään aluksi verotusta ja tekijöitä, jotka vaikuttivat sen maksamiseen Ruotsin Suomessa 1500 – 1600 -vaihteeseen tultaessa. Samalla pohditaan niiden vaikutuksia niin veronmaksajiin kuin veronkantajiin. Siinä esitellään myös pääpiirtein tuolloin voimassa ollut…… Jatka artikkeliin Kruunun verotus ja sen mitta 1500 – 1600 -luvun vaihteessa
Keskiajan hämäläiset ja uusi läntinen maailma
Roomalaiskatolisen kirkon ja syntymässä olevan Ruotsin valtakunnan intressit ja voima johtivat niin Suomen niemimaan kuin Hämeen maakunnan valloitukseen keskiajan alussa. Valloitus ei sujunut kuitenkaan ilman vastusta. Ainakin hämäläiset nousivat olettamusten perusteella vastarintaan roomalaiskatolista piispa Tuomasta vastaan vuonna 1238. Jos tapahtuma on totta hämäläisten vastarinta osoittaa, etteivät he välttämättä halunneet taipua uuden opin ja vallan alle.…… Jatka artikkeliin Keskiajan hämäläiset ja uusi läntinen maailma
Kenraalikuvernöörit Ruotsin Suomessa 1600 ja 1700 luvuilla – Per Brahe ja Gustav Fredrik von Rosen
Kenraalikuvernööri oli Suomen ylin siviili- ja sotilasviranomainen 1600 – ja 1700 -vuosisadoilla Ruotsin valtakunnassa. Kuningas ja valtaneuvosto säätelivät kenraalikuvernöörin vallankäyttöä antamalla hänelle enemmän tai vähemmän valtuuksia eli päätösvaltaa. Ne olivat viran hoitamisen perusta ja tuki. Viran tavoitteita ja tehtäviä ohjasivat omalta osaltaan kuningas, valtaneuvosto sekä voimassa olevat lait, asetukset ja ohjesäännöt. Kenraalikuvernööri itse vaikutti myös…… Jatka artikkeliin Kenraalikuvernöörit Ruotsin Suomessa 1600 ja 1700 luvuilla – Per Brahe ja Gustav Fredrik von Rosen
Suomi on ollut Ruotsin olennainen ja erityinen osa
Minkälainen oli Suomen asema Ruotsin osana ruotsalaisesta ja suomalaisesta näkökulmasta? Esitän tässä artikkelissani kahden Ruotsin ja Suomen yliopistojen opettajan esittämiä ajatuksia Suomesta Ruotsin osana sen historiassa aina vuoteen 1808. Suomen erityisyydestä ja olemisesta olennaisena osana Ruotsin kuningasvaltaa on esitetty näkemyksiä muun muassa Suomen historian professori Petri Karosen toimesta. Myös Ruotsissa on huomattu suomalaisten historiantutkijoiden tuoma…… Jatka artikkeliin Suomi on ollut Ruotsin olennainen ja erityinen osa
"Mennyt ei ollutkaan mustavalkoinen" 