Tapaus pastori Jaakko Wettberg – vaikutukset Kuortaneella 1849-1885

Kuortaneen seurakuntalaiset äänestivät pastori Jaakko Wettbergin kappalaisen virkaan äänten enemmistöllä vuonna 1849.

Kuortaneen kirkko 2015 piAlavuden emäseurakunnan kirkkoherra Carl Fredrik Stenbäck olisi halunnut, että kappalaisen virkaan olisi tullut valituksi hänen oma ehdokkaansa. Hänen ehdokkaansa ei kuitenkaan mennyt läpi, vaikka hän kirkkoherrana sai antaa vaaliin neljäsosan seurakuntalaisten lasketusta äänimäärästä. Vaalin lopputulokseen vaikutti myös mitä ilmeisemmin se, että Stenbäckillä ja todennäköisesti hänen ehdokkaallaan olisi tiukan kielteinen kanta väkijuomiin ja niiden nauttimiseen, etenkin seurakunnan kappalaisen osalta. Pastori Wettberg oli taas niiden kohtuullisen käytön sallija. Käyttipä hän niitä itsekin. Hän oli kuortanelaisille entuudestaan tuttu pastori, joka oli ollut Kuortaneella töissä 10 vuotta aikaisemmin väliaikaisena saarnaajana. Kuortanelaisten enemmistö osoitti luottamuksensa ja arvonantonsa pastori Wettbergille antamalla äänensä hänelle. Kyseinen vaali ja sen lopputulos oli kuitenkin kirkkoherra Stenbäckille epämieluisa. Stenbäck ei saanut omien tavoitteidensa suuntaisesti toimivaa kappalaista.

Kuortaneen kirkko. Alttari, saarnastuoli ja penkit

Wettbergin edeltäjä pastori Holmström oli tuonut tullessaan vuonna 1839 Kuortaneelle herännäisyyden eli körttiläisyyden, jonka suuntaisesti Wettberg näyttää hoitaneen virkaansa. Hän toimi niin lukutaidon opettajana kuin muissa kirkollisissa tehtävissään seurakuntalaisten mieliä tyydyttäen. Hän salli väkijuomien käytön juhlallisissa tilaisuuksissa ja kutsuilla, mikä siihen aikaan oli varsin yleistä niin seurakuntalaisten kuin myös osan maamme papistoa piirissä. Jaakon voinee katsoa nauttineen toimessaan suurimman osan kuortanelaisten suosiosta ja olleen näin niin kutsuttu ”kansan pappi”.

Tämä oli myös kompastuskivi hänen uralleen Kuortaneen kappalaisena. Ilmeisesti väkijuomien käytön sallivuus ja käyttö, jopa kappalaisen itsensäkin toimesta, olivat suurimpia syitä, jotka olivat pahoittaneet C. F. Stenbäckin ja osan seurakunnan väen mielet. Stenbäck ei saanut Wettbergiä toimimaan virassaan haluamallaan tavalla. Stenbäckille ja hänen kannattajilleen muodostui ilmeisesti periaatteelliseksi se kanta, että Kuortaneen kappalaisen täytyy olla raittiuden esikuva. Oma merkityksensä Wettbergin kohteluun lienee ollut myös se, ettei hän edustanut rovastiksi nousseen Stenbäckin ja tuomiokapitulin silmissä tarpeeksi nuhteetonta ja voimakasta hengellistä johtajaa Kuortaneella. Vaikuttihan siellä 1850-luvulla vielä vasulaisuus ja uutena ihmisten mieliä vallannut herännäisyys eli körttiläisyys. Stenbäck ja tuomiokapituli eivät luottaneet Wettbergin kykenevän luotsaamaan seurakuntalaisia heidän haluamaansa suuntaan.

Kappalainen Jaakko Wettberg joutui näin muutamien kuortanelaisten ja kirkkoherra Stenbäckin silmätikuksi sekä myöhemmin vielä viransijaistensa kampittamaksi. Saarna alkoholin vaikutuksen alaisena vuonna 1851 ja Heikkilän huutokaupan aikana 1860 lisättynä yhdellä lapsen kirjausvirheellä kirkonkirjoihin olivat asiat, joilla hänet saatettiin oikeuskäsittelyjen kierteeseen. Oikeuskäsittelyt valituksineen alkoivat vuonna 1861 ja jatkuivat vuosia. Ne johtivat lopulta pastori Jaakko Wettbergin hyllyttämiseen ja virasta pidättämiseen, jota kesti hänen kuolemaansa vuoteen 1870 asti.

Edellä olevista asioista johtuen Kuortaneen seurakunnassa pastori Wettbergillä oli toistakymmentä viransijaista vuosien 1849 ja 1870 välisenä aikana. Enemmistö heistä edusti niin kutsuttuja ”beckiläisiä” eli raamatullista suuntausta edustavia pappeja, jotka olivat eronneet herännäisyydestä lähinnä sen piirissä esiintyvien ristiriitojen takia.

Kirkkoherra Wilhelm Johansson korosti raamatun lukua ja tutkintaa suhteessaan uskonnon harjoittamiseen.  Hän oli vaikuttavin Kuortaneella toimineista ”beckiläisistä” papeista. Johansson oli kahteen otteeseen kirkkoherrana jälleen omaksi kirkkoherrakunnaksi tulleessa Kuortaneen seurakunnassa, ensin vuosina 1879 – 1887 sekä toisen kerran vuosina 1894 – 1901. Beckiläinen liike muotoutui seurakuntalaisten piirissä kuitenkin Kuortaneellakin yleiseksi kirkollisuudeksi, jonka vaikutus näkyi ahkerana kirkossakäyntinä ja raamatullisina painotuksina jumalanpalveluksissa.

Kuortanelaiset päättäjät hyväksyivät erittäin hitaasti Kuortaneen pitäjän kansakouluopetuksen aloittamisen yhteisin varoin 1800 luvun lopulla vedoten pääasiassa varojen vähyyteen. Luku- ja kirjoitustaidon opetuksella ei ollut tuona aikana tarpeeksi arvoa kuntapäättäjien asteikossa. Etelä-Pohjanmaan hitaaseen kansakoulujen perustamiseen muun muassa Kuortaneella vaikutti yhtenä syynä se, että päättäjissä oli yleensä talollisia maanviljelijöitä, joiden arvomaailman kärjessä ei ollut luku- eikä kirjoitustaito. Heidän johtamaansa tilan karjankasvatukseen ja maanviljelyyn ei tarvittu näitä taitoja.

Tämän lisäksi ristiriitaiseen ja jopa kielteiseen suhtautumiseen oli vaikuttamassa se, että osalla kuntapäättäjistä oli beckiläinen ajatustapa, jossa muuta lukuharrastusta kuin raamatun lukua pidettiin turhana. Olivathan päättäjät tuolloin 1870-  ja 1880-luvuilla vielä suureksi osaksi samoja isäntiä, jotka päättivät asioista sekä kirkon hallinnossa että kunnan ja kuntalaisten asioissa, eli vuoteen 1865 asti. Poliittisia liikkeitä ei sanottavasti vielä tuolloin ollut. Kirkko sekä sen ajatukset vaikuttivat vielä vahvasti päätöksentekoon kuntatasolla. Kuortaneen ”beckiläinen” kirkkoherra Johansson poikkesi kuitenkin tässä asiassa beckiläisestä ajatustavasta, ollen ajamassa 1881 selkeästi eturivissä kansakoulun perustamista Kuortaneelle.

Beckiläiset pitivät turhina myös naisasia- ja raittiusliikettä. Kristityn piti keskittyä vain lopun ajan odotukseen eikä pyrkiä muuttamaan tämänpuoleista maailmaa. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun muuttuva maailma, kuten esimerkiksi viriävä ja kasvava nuorisoseuraharrastus ja poliittinen toiminta, olivat Kuortaneellakin omiaan aiheuttamaan ristiriitoja näiden uusien ajatuksien ja beckiläisen ajatusmaailman kanssa.

Rovasti Carl Fredrik Stenbäck, joka oli Alavuden ja Kuortaneen kirkkoherrana vuodesta 1846 lähtien aina vuoteen 1875 asti, tuli kuuluisaksi sivistyksellisenä herättäjänä Alavudella, valtiopäivämiehenä rautatien kehitystyössä sekä erityisesti suomalaisuusmiehenä. Hänen aloitteesta suomen kieli hyväksyttiin käytettäväksi pappissäädyssä. Lapsiaan hän kasvatti vapaamielisesti.  Alavudella aloittivat Stenbäckin myötävaikutuksesta ensimmäisten joukossa Etelä-Pohjanmaalla kirjasto, säästöpankki, kansakoulu, tyttökansakoulu ja useita raittiusseuroja sekä soittokunta. Vuonna 1874 Alavuden pappilan nuoret perustivat sivistysseuran, joka järjesti seuraavina vuosina Alavudella suuria fennomaanisia kansanjuhlia.

Kirkkoherran ja rovasti Stenbäckin toimintaa ja johtamista tarkastellessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota yli kaksikymmentä vuotta jatkuneeseen episodiin Kuortaneen kappalaisen pastori Jacob Wettbergin kohtelussa. Kansan sivistyksen perustan luominen kansakouluineen ja sivistysseuroineen onnistui Stenbäkille Alavudella, muttei Kuortaneella.

Kirkkoherra ja myöhemmin rovasti Stenbäck suhtautui kielteisesti Kuortaneen seurakunnan kappalaisen virkaan vuonna 1849 valittua pastori Jacob Wettbergiä kohtaan.  Pastori Wettbergin saattaminen oikeuteen valitusprosesseineen, ”hyllyttäminen” sekä sen seuraukset eivät palvelleet ainakaan Kuortaneen seurakuntalaisten tasapainoista ja rauhallista sielunelämää, saati sitten kunnan kehittymistä sivistyneemmäksi ja raittiimmaksi. Tuo 21 vuoden ajanjakso ei tehnyt hyvää kirkon arvovallalle kuortanelaisten silmissä. Tämän vaikutus seurakuntalaisiin on täytynyt olla ainakin hämmentävä ja oletettavasti suurin osa kuortanelaista asettui ainakin kiistan alkuvaiheessa kappalaisensa puolelle.

Wettbergiä kohdanneiden toimenpiteiden seurauksena Kuortaneella oli 21 vuoden aikana 11 eri pappia. Kuortaneen kappalaisen sijaisiksi hakeutuneista ja valituista oli enin osa beckiläisen eli raamatullisen suuntauksen puolestapuhujia ja sen kielellä saarnaajia.Tiuhaan vaihtuvat papit ja heidän uudet ajatuksensa hämmensivät ja aiheuttivat ristiriitoja kuortanelaisten sekä kunnan päättäjien asennoitumisessa uusia yhteiskunnallisia asioita kohtaan.

Kuortaneella edettiin kuitenkin niin raittiuden kuin sivistyksen saralla. Ensimmäinen raittiusseura Kuortaneella ajoi kohtuuden ja raittiuden asiaa. Se perustettiin vuonna 1898 ja sen nimeksi kirjattiin ”Kuortaneen Omituinen Raittiusseura”.

Kuortaneen kuntakokous otti kansakoulun perustamisen ensi kertaa esille 28.10.1865. Kunnallinen kansakoulu hyväksyttiin lopulta aloitettavaksi Kuortaneella syksyllä vuonna 1885. Tämä päätös tehtiin noin 20 vuotta sen jälkeen kun ensimmäinen aloite oli tehty.

Kuka lopulta voitti ja kuka kärsi tässä Wettberg-asiassa?

Wetbergin hauta pi
Jacob (Jaakko) Wettberg s.15.1.1806 k. 26.9.1870.
Pastori Jacob Wettbergin hautakiveen on kirjattu ”Virsikirja N 385 V 9”. Säe 9 vanhasta virsikirjasta kuuluu: ”Siis haltuus annan itseni, Sä tuskiss’ tuotat helpon, Sä elon’, ota henkeni; Mull’ kuollo kantaa voiton: Mä tiedän, tuomioll’ tullessa, Sä herätät mun haudasta, Suot elon kruunun kauniin.” Bartholomäus Ringwadt, (saks.) s. 1532 † 1599.

Alla esitetyssä Kuortaneen hautausmaan kartassa on merkitty pastori Jacob Wettbergin hauta hopeisella ristin merkillä. Kartasta selviää myös muiden kirkonmiesten pääasiallinen hautausalue.

Lähteitä:
1. Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin, Heikki Klemetti
2. Ruona – Kylä historian laineilla, Alpo Ranta-Maunus, Ruonan Rinki ry
3. Pyöreä kirkko keskellä kylää – Vimpelin seurakunnan alkuvaiheista, mm. beckiläisyydestä (http://www.vimpeli.fi/Default.aspx?id=415841)
4. Heräävä Alavus (http://www2.6net.fi/alavus/apo/historia.htm)
5. Kuortaneen Omituinen Raittiusseura, Lehtileike 12.4.1898 Pohjalainen nro 44. Kansalliskirjasto digitoidut vanhat sanomalehdet
Aiheesta lisää:
1.  Kansakoululaitoksen perustaminen 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun loppuun, Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueellisuuden kannalta, Pro gradu työ Tero Parkkonen.

© Jari J Tuomisto
Advertisements
Tapaus pastori Jaakko Wettberg – vaikutukset Kuortaneella 1849-1885

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s