Leipuri, merimies ja Amanda – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 4

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…… Jatka artikkeliin Leipuri, merimies ja Amanda – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs osa 4

Savusauna, the Finnish old days smoke sauna – Pihapiiri ennen osa 11

One example of Finnish saunas is a smoke sauna.  I’ll let you know and show with that videoclip under how to heat the Finnish old days smoke sauna? https://youtu.be/qhaxZDGrMW0 I have got the model to my ”3D saunawork” from the smoke sauna, which is preloaded in Finnish Museum of Southern Ostrobothnia in Seinäjoki. That saunamodel…… Jatka artikkeliin Savusauna, the Finnish old days smoke sauna – Pihapiiri ennen osa 11

Kivikasalämmitin eli kiuas – asuminen ennen osa 3

On uskottavaa, että ihminen on huomannut kiven lämmönsitomiskyvyn jo aikaisin. Voi otaksua, että hän on osannut kerätä ja latoa kiviä tulen ympärille ja päälle jo tulen sytyttämisen ja hallinnan oppimisen yhteydessä noin 300 – 400 000 vuotta sitten. Voi hyvin olettaa, että tulen tuottama lämpö mahdollisti jo tuolloin myös Suomen niemimaalla asumisen kylminä aikoina. Ennen…… Jatka artikkeliin Kivikasalämmitin eli kiuas – asuminen ennen osa 3

Siihirsi ja malkakatto – asuminen ennen osa 1

Törmäsin 1700 -luvun taloa piirtäessäni siihen, että ”päre” ei ollutkaan silloin vielä käytössä kattojen katemateriaalina. Selvisi, että päre otettiin käyttöön paljon myöhemmin.  Muutama vuosisata sitten ei ollut samanlaisia rakennusteknisiä mahdollisuuksia rakentaa kuin nyt. Päärakennuksen katteen tekoon käytettiin parasta saatavissa olevaa materiaali. Tuvan katon rakentamiseen otettiin lähistön koivupuista tuohet ja jos koivua ei ollut kelpasi kuusen…… Jatka artikkeliin Siihirsi ja malkakatto – asuminen ennen osa 1

Sota ja Karjalan evakot – Kumarrus menneille sukupolville

Sukuharrastajaystäväni Maija Ala-Nikkola oli törmännyt netissä Jalkaväkirykmentti 16:sta  Latvasyrjän taistelusta kertovalle sivulleni ” Tilannekartat Jalkaväkirykmentti 16:sta taisteluista Latvasyrjässä 5. – 11.8.1941”. Hän oli kiinnostunut Uukuniemen Latvasyrjän alueella käydyistä taisteluista, koska hänen puolisonsa Heikki Härkösen suvun juuret olivat vahvasti siellä. Heikin vanhemmat olivat joutuneet evakkoon sodan jaloista. Hän pyysi minulta myös ”saate-esittelyn” tälle karulle sodan taistelusta kertovalle sivulle. Alla…… Jatka artikkeliin Sota ja Karjalan evakot – Kumarrus menneille sukupolville

Nälkä ja epätoivo – Valistus, naavaleipä ja Elias Lönnrot

Nälkä ja epätoivo ”Nälkä ja epätoivo ajavat ihmisen syömään kaiken, joka on kiveä pehmeämpää” on joku köyhyyden ja nälän kokenut kertonut. Nälkää ja epätoivoa koettiin Suomessa monessa kodissa katovuosina 1600 ja 1800 luvuilla. Viljajauhoihin sekoitettiin tuolloin muun muassa sammalta, jäkälää, naavaa, pettua, kaleita ja olkea. Nälän pahetessa oli syötävä joissain talouksissa omat kotieläimet ja jopa lemmikit.…… Jatka artikkeliin Nälkä ja epätoivo – Valistus, naavaleipä ja Elias Lönnrot

Sananen vuoden 1882 merioloista – Kirje veikolleni

On kevät vuonna 1882. Mies Keski-Suomesta on pestautunut suomalaiselle kauppa-alukselle merimieheksi. Hän on ollut maailman merillä ensi kertaa ja palannut juuri pitkältä matkalta. Merimies kirjoittaa avoimen kirjeen veljelleen Keski-Suomessa juuri perustettuun suomen kieliseen Rauman Lehteen 10.6.1882. Hän kertoo tunnelmistaan ja meriolosta purjehdusmatkallaan. Ensimmäinen ongelma, johon hän oli törmännyt laivaan pestauduttuaan, oli ollut ruotsin kieli. Sitä…… Jatka artikkeliin Sananen vuoden 1882 merioloista – Kirje veikolleni

Tapaus pastori Jaakko Wettberg – vaikutukset Kuortaneella 1849-1885

Kuortaneen seurakuntalaiset äänestivät pastori Jaakko Wettbergin kappalaisen virkaan äänten enemmistöllä vuonna 1849. Alavuden emäseurakunnan kirkkoherra Carl Fredrik Stenbäck olisi halunnut, että kappalaisen virkaan olisi tullut valituksi hänen oma ehdokkaansa. Hänen ehdokkaansa ei kuitenkaan mennyt läpi, vaikka hän kirkkoherrana sai antaa vaaliin neljäsosan seurakuntalaisten lasketusta äänimäärästä. Vaalin lopputulokseen vaikutti myös mitä ilmeisemmin se, että Stenbäckillä ja…… Jatka artikkeliin Tapaus pastori Jaakko Wettberg – vaikutukset Kuortaneella 1849-1885

Elä terveemmin, iloisemmin ja nuorekkaammin – Terveysohjeita vuodelta 1902

Selailin vanhoja digitoituja aikakausilehtiä netissä ja törmäsin mielenkiintoiseen terveysartikkeliin. Suomen Urheilulehti no 4:ssä oli artikkeli ”Terveysneuvoja terveyden harrastajoille” ja se sisältää ohjeita, joita noudattamalla elää terveemmin, iloisemmin ja nuorekkaammin. Lehti on ilmestynyt 01.05.1905 . Hämmästyin sen takia, että nykypäivänä, vuonna 2014, ilmestyy lähes päivittäin maailmalta uusi tutkimus, jonka perusteella annetaan toinen toistansa perustellummat ohjeet, joita…… Jatka artikkeliin Elä terveemmin, iloisemmin ja nuorekkaammin – Terveysohjeita vuodelta 1902

Ostetaanko Suomen ja suomalaisten henkilöhistoriatieto tulevaisuudessa ulkomailta?

Sukututkimus on murroksen edessä, uusi nettisukupolvi on astumassa esiin ja sillä on tietokone, netti ja sen mahdollisuudet tiedossa. Kun he tulevat siihen ikään, että heitä alkaa kiinnostaa omat esivanhempansa ja heidän elämänsä, niin he ihmettelevät, jos tätä tietoa ei saa haettua netistä. Kohta he sitä vaativat. Ulkomaalaiset sukutietokantapalvelut, kuten esimerkiksi Ancestry.com tai MyHeritage, tarjoavat tällä hetkellä…… Jatka artikkeliin Ostetaanko Suomen ja suomalaisten henkilöhistoriatieto tulevaisuudessa ulkomailta?